Koronapandemia ei vähentänyt ennestään liikunnallisten kuusikymppisten miesten fyysistä aktiivisuutta
Useat tutkimushavainnot ympäri maailman ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus eri ikäisillä ihmisillä väheni koronapandemian alkuaikoina, jolloin sosiaalisia kontakteja rajoitettiin. Suomessa rajoitukset tarkoittivat lähinnä aikuisten ryhmäliikunnan keskeyttämistä sekä sisäliikuntatilojen määräaikaista sulkemista.
– Tutkimuksemme asetelma oli ainutlaatuinen: aineistollamme pystyimme hakemaan mahdollisia selityksiä fyysisen aktiivisuuden vähenemiselle tutkimalla koehenkilöiden fyysisen aktiivisuuden historiaa, kertoo väitöskirjatutkija Perttu Laakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa selvisi, että 57–60-vuotiaat miehet, jotka olivat olleet nuoruudestaan saakka fyysisesti aktiivisia vapaa-ajallaan, ylläpitivät fyysisen aktiivisuutensa myös koronapandemiaan liittyvien kontaktirajoitusten aikana. Toisaalta ennestään inaktiivisilla eli hyvin vähän liikkuvilla saman ikäisillä miehillä fyysinen aktiivisuus väheni rajoitusten aikana entisestään.
Naisilla vastaavia yhteyksiä kontaktirajoitustoimien aikana liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden historian välillä ei havaittu. Aiemman tutkimusnäytön puute kuitenkin estää vetämästä liian vahvoja johtopäätöksiä siitä, miksi naisilla vastaava havaintoa ei löydetty.
– Tulos voi selittyä esimerkiksi tutkimusaineistolla, mutta voidaan spekuloida esimerkiksi sillä, että aiempien tutkimusten mukaan keski-iässä naiset liikkuvat miehiä enemmän ja pitävät keskimäärin muutenkin huolta terveydestään miehiä paremmin. Tämä voisi selittää sen, että naiset ovat osanneet sopeuttaa aktiivisuutensa muuttuneeseen tilanteeseen miehiä paremmin, Laakso jatkaa.
Harvinaisen pitkän seurantatutkimuksen tulos on samansuuntainen aiempien tutkimuksien kanssa, jotka ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus lapsuus- ja nuoruusiässä on yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen aikuisuudessa. Lisäksi tulos vahvistaa aiempia tutkimustuloksia siitä, että henkilö, jonka terveyskäyttäytyminen ei ole riittävän juurtunut, on alttiimpi palaamaan vanhaan, ei-toivottuun käyttäytymiseen poikkeavissa olosuhteissa.
– Tämä korostaa entisestään fyysisen aktiivisuuden edistämisen tärkeyttä nuoruusiässä, Laakso lisää.
Tutkimus on osa 45-vuotista LISE-pitkittäistutkimusta, joka pohjautuu lähes 3000 koululaiselta vuonna 1976 kerättyyn pohja-aineistoon. Seurantamittauksia projektissa on tehty vuosina 2001 ja 2021, joista viimeisimpään osallistui noin tuhat koehenkilöä. Tutkimus on julkaistu Journal of Sports Sciences -tiedelehdessä.
Alkuperäinen artikkeli:
Perttu TT Laakso, Pertti Huotari, Asko J Tolvanen, Urho M Kujala, Lauri HT Laakso & Timo T Jaakkola (2022) Leisure-time physical activity from adolescence to late middle age and its associations with the COVID-19 pandemic: A 45-year follow-up, Journal of Sports Sciences, https://doi.org/10.1080/02640414.2022.2122318
Lisätietoa:
Perttu Laakso
väitöskirjatutkija, tuntiopettaja
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
perttu.laakso@hotmail.com
0503605869
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme