Epävarmuus ja elämäntyyli ovat syitä lykätä lasten hankkimista Suomessa
Tuoreen tutkimuksen Reasons to postpone childbearing during fertility decline in Finland mukaan tärkeimmät syyt lykätä lastenhankintaa tai olla kokonaan hankkimatta lapsia olivat epävarma elämäntilanne ja elämäntapa.
Tutkimus perustuu Väestöliiton vuosina 2015 ja 2018 toteuttamien Perhebarometrikyselyiden aineistoon. Osallistujat olivat 20–44-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka lykkäsivät lastenhankkimista tai eivät suunnitelleet sitä. Osallistujia pyydettiin arvioimaan eri syiden tärkeyttä päätökseensä ennalta laaditulta listalta.
Kolme pääasiallista syytä siirtää lastenhankintaa
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin Kateryna Golovinan mukaan tutkimuksessa tunnistettiin kolme pääasiallista syytä, joiden vuoksi lastenhankintaa lykätään tai lapsia ei haluta ollenkaan. Näitä olivat epävarma elämäntilanne, elämäntyyli tai se, että lapsiluvun koettiin olevan jo täynnä.
- Epävarma elämäntilanne oli suurin syy päätökseen lykätä lastenhankkimista tai olla hankkimatta lapsia, Golovina toteaa.
Elämäntilanteen epävarmuuteen liittyi useita tekijöitä taloudellisesta tilanteesta keskeneräisiin opintoihin, asunnon kokoon sekä työn ja lastenhoidon yhdistämiseen.
Elämäntyyli oli toiseksi tärkein tekijä.
- Jotkut aikuiset eivät halunneet muuttaa nykyistä elämäntapaansa vaan mieluummin tehdä muita asioita elämässä kuin perustaa perheen.
Osa vastaajista myös koki, että heillä oli jo sopiva perhekoko eikä enempää lapsia ollut toiveissa.
Some ja suhtautuminen työhön vaikuttaa suunnitelmiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi eri väestöryhmien syitä lykätä tai luopua lastenhankinnasta. Tutkijat tarkastelivat myös, liittyivätkö sosiaalisen median laajamittainen käyttö ja työhön liittyvät asenteet kuten työholismi näihin syihin.
Tulosten perusteella osallistujat, joiden elämäntilanne oli vakaampi, ja ne, jotka käyttivät harvoin sosiaalista mediaa ja jotka olivat vähemmän työorientoituneita, ilmoittivat harvemmin epävarmuuden syyksi lykätä lapsenhankintaa tai luopua siitä. Lapsettomat vastaajat, jotka käyttivät usein sosiaalista mediaa ja jotka olivat enemmän työorientoituneita, myös mainitsivat todennäköisemmin elämäntapaan liittyvät mieltymykset syyksi lykätä lastenhankkimista, tämä koski erityisesti naisia.
– Julkisuudessa on arvailtu, että sosiaalisen median leviäminen 2010-luvulla olisi yhteydessä syntyvyyden laskuun. Tässä osoitamme ensimmäistä kertaa kyselyaineistoilla, että yhteys on olemassa, korostaa Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.
Ensimmäinen järjestelmällinen tutkimus
Tässä tutkimuksessa eritellään ensimmäistä kertaa systemaattisesti syitä, joilla aikuiset perustelevat päätöstään lykätä lastenhankintaa tai luopua siitä Suomessa 2010-luvulla, jolloin syntyvyys laski voimakkaasti.
Tulokset korostavat turvallisuuden tunteen ja elämäntavan merkityksen. Poliittisten päättäjien olisi otettava huomioon myös asenteisiin ja perheen ja työn yhteensovittamiseen vaikuttavat tekijät, kun he suunnittelevat perheellistymistä ja lapsiperheitä tukevia toimenpiteitä.
Aineisto kerättiin ennen Covid-19-pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää tutkia, miten syyt lykätä lastenhankintaa tai luopua siitä ovat muuttuneet eskaloituvien kriisien aikana.
Yhteystiedot:
Kateryna Golovina (mieluiten englanniksi)
Helsingin yliopiston tutkijakollegium
kateryna.golovina@helsinki.fi, +358 50 407 5216
Anna Rotkirch
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto ry
Anna.rotkirch@vaestoliitto.fi, +358 40 7763086
Artikkeli:
Savelieva, K., Jokela, M., Rotkirch, A. (2022). Reasons to postpone childbearing during fertility decline in Finland. Marriage & Family Review (Accepted/In Press), 1–24.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme