Kimalaiset muistavat vain vertailutiedon

Kuvittele, että olet huomannut pitäväsi enemmän pistaasi- kuin kahvijäätelöstä ja enemmän lakritsi- kuin sitruunajäätelöstä. Mutta eräänä päivänä menetkin jäätelökioskille, jolta saa sekä kahvi- että lakritsijäätelöä, joita et ole koskaan maistanut rinnakkain. Miten teet valintasi?
Tutkimusten mukaan säilytämme sekä absoluuttista tietoa että vertailutietoa koskevat muistot. Luonnostaan Euroopassa elävät kottaraiset ovat ihmisen lisäksi ainoa toinen eläinlaji, jonka muistikäsitystä on tutkittu tämän kysymyksen kannalta. On selvitetty, että kottaraiset yhdistelevät absoluuttista ja vertailutietoa muistellessaan vaihtoehtoja. Voiko siis olettaa, että kaikkien eläinten muisti toimii samalla tavalla? Ei voi.
Oulun yliopiston tutkijat yhdessä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa ovat julkaisseet eLife-tutkimusjulkaisusarjassa uuden tutkimuksen, joka osoittaa, että kimalaiset eivät ilmeisesti muista kukan makeutta, vaan ainoastaan vertailutiedon, oliko se toista kukkaa makeampi. Miten tämä selvitettiin?
Uudessa tutkimuksessa kimalaisia koulutettiin ensin kahden kukan kanssa, ja ne oppivat, että toinen kukista oli toista makeampi. Myöhemmin ne oppivat, että kolmas kukka oli neljättä makeampi. Sitten kimalaisten piti valita toinen kahdesta kukasta, jota ne eivät olleet nähneet yhdessä aiemmin, esimerkiksi joko toinen tai kolmas tai vaikkapa ensimmäinen tai kolmas.
Kimalaiset voivat onnistua täysin erilaisella strategialla
Erilaisissa kokeissa huomattiin, että kimalaiset pystyivät muistamaan pitkäaikaisesti vain erittäin perustason muistoja kukkien paremmuusjärjestyksestä. Toisin sanottuna kimalaiset muistivat vain, oliko kukka parempi vai huonompi kuin aiempi. Kimalaiset eivät nähtävästi kykene muistamaan paria minuuttia kauempaa sitä, kuinka makea tai miellyttävä kukka yksistään oli tai edes kuinka paljon makeampi se oli verrattuna muihin kukkiin.
”Tulokset osoittavat kiinnostavia poikkeavia mekanismeja, joiden avulla kimalaiset säilyttävät ja käyttävät vaihtoehtoja koskevaa tietoa ihmisiin ja lintuihin verrattuna”, kertoo yksi artikkelin kirjoittajista, tutkijatohtori Cwyn Solvi Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.
Tutkijat arvelevat, että kimalaisten ja ihmisten käyttämät erilaiset muististrategiat ovat saattaneet kehittyä eri ruokavalioiden seurauksena. Koska kimalaiset ovat kehittyneet syömään pääasiallisesti kukkien mettä, niiden ei tarvitse muistaa yksityiskohtia, vaan ne voivat selviytyä ja menestyä yksinkertaisen vertailutiedon avulla.
Yksi artikkelin kirjoittajista, Lontoon Queen Maryn yliopiston tohtorikoulutettava Yonghe Zhou lisää: ”Vaikka muististrategia vaikuttaa epäonnistuneelta, kimalaiset löytävät hyvin kaikista tuottoisimmat kukat. On kiehtovaa pohtia, kuinka eri eläimet voivat menestyä omassa ekologisessa lokerossaan niin eri strategioin.”
Tutkimusartikkeli julkaistiin eLife-sarjassa 27.9.2022.
Tutkimusartikkeli: Cwyn Solvi, Yonghe Zhou, Yunxiao Feng, Yuyi Lu, Mark Roper, Li Sun, Rebecca J Reid, Lars Chittka, Andrew B Barron, Fei Peng (2022) Bumblebees retrieve only the ordinal ranking of foraging options when comparing memories obtained in distinct settings eLife 11:e78525. https://doi.org/10.7554/eLife.78525
Aiempia tutkimuksia
Mehiläiset pystyvät ratkomaan matemaattisia tehtäviä ilman numeroita (2021)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Cwyn Solvi, Oulun yliopisto – yhteydenotot englanniksi: cwynsolvi@gmail.com
Dosentti Olli Loukola, Oulun yliopisto, olli.loukola@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, kaisu.koivumaki@oulu.fi, p. 050 4344261
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Vihreä asuinympäristö voi ehkäistä masennusoireita23.6.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.
Oulun yliopistolle Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta lähes 15 miljoonaa euroa23.6.2025 09:37:52 EEST | Tiedote
Oulun yliopistolle myönnettiin rahoitusta akatemiatutkijan tehtäviin yhteensä 5 649 277 euroa ja akatemiahankkeisiin yhteensä 9 293 998 euroa Suomen Akatemian uusimmassa haussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme