Kriisinkestävyyttä ei ole ilman kansalaistoimintaa

Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -hankkeessa tarkasteltiin yhteisöllistä resilienssiä korona-aikana Helsingissä, eli kansalaisten ja heidän yhteisöjensä parissa syntyneitä auttamis- ja tukitoimia kuten naapuriapua ja järjestötoimintaa.
Paikallisten olojen ja tarpeiden huono huomioiminen pandemian aikana sai tutkimukseen osallistuneilta eniten kritiikkiä. Tietoa, ohjeita ja neuvontaa olisi tarvittu nimenomaan paikallisesti. Lisäksi kansalaisten toimintavalmiudet pitäisi tunnistaa eri yhteisöissä kuten taloyhtiöissä, someryhmissä ja yhdistyksissä. Maahan muuttaneessa väestössä uskonnolliset yhteisöt ja viranomaistietoa tulkkaavat avainhenkilöt olivat tärkeitä tekijöitä kriisiviestinnän onnistumiselle. Tutkijat ehdottavat valmiussuunnitelmiin paikallisia kriisipisteitä, hyvinvoinnin seurantaa ja luovaa yhdessä tekemisen henkeä yli organisaatiorajojen.
– Kirkon, yritysten ja järjestöjen oli helpompi tulla mukaan, koska kaupunki määritteli selkeän tarpeen ja uskalsi sanoa, että emme selviä yksin. Palvelu rakennettiin kahdessa viikossa ilman, että ihmiset tapasivat kasvokkain. Kriisi kuitenkin osoitti, että kaupungilla on parantamista siinä, miten osataan toimia paikallisten vapaaehtoisryhmien kanssa, sanoo Helsinki-apua Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajana johtanut Tommi Laitio.
Helsinki-apu oli Helsingin kaupungin ja Helsingin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän organisoima palvelu yli 70-vuotiaille helsinkiläisille.
Ihmiset kokivat pelkoa, syrjäyttämistä ja rasismia
Helsinki-apu oli nopea ja iso tukitoimi iäkkäille. Siinä kaikille yli 70-vuotiaille soitettiin tarjoten asiointi- ja keskusteluapua. Haavoittuvimpia ryhmiä onnistuttiin pandemian aikana suojaamaan hyvin itse taudilta mutta henkisessä tuessa osin epäonnistuttiin.
– Kanssatutkimusmenetelmällä haastattelemamme iäkkäät ihmiset eivät Helsinki-avusta huolimatta kokeneet saaneensa apua vaan olivat tunteneet pelkoa, yksinäisyyttä ja syrjäyttämistä, kertoo yliopistotutkija Pasi Mäenpää.
Asunnottomat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysongelmaiset jäivät osin heitteille palvelupisteiden ja oleskelutilojen sulkemisen takia. Maahanmuuttajat ja vieraskieliset kokivat kielipulmia, syyllistämistä ja rasismia. Tutkijoiden mukaan ennestään syrjäisten väestöryhmien leimaamista ja lisäsyrjimistä tulisi välttää viranomaisten kriisiviestinnässä sekä kuuntelemalla heidän kokemuksiaan että kohtelemalla heitä toimijoina eikä pelkkinä kohteina.
– Ihmisten auttamishalua ja kaupunginosien yhteisöllisyyttä on osattava hyödyntää. Asunnottomia voisi tukea vaikka kiertävä kriisibussi, ideoivat ruoka-apua kahdestaan järjestäneet Tuire Ahjolinna ja Tanja Uusitalo.
Hädässä oleva on kokija ja toimija, ei kohde
Helsinki-apu opetti kaupungin tunnustamaan oma rajallisuutensa ja hakeutumaan yhteistyöhön. Yhteistoiminnan alustoja ja viranomaisyhteistyön valmiuksia on rakennettu. Organisaatioiden hierarkkisuus kuitenkin ehkäisee tarvelähtöistä ja eri yhteisöjen ja kaupunkilaisten auttamisvalmiutta hyödyntävää yhteistoimintaa.
– Kun ihminen on hädässä, hän ei ole passiivinen kohde vaan omien uskomustensa mukainen kokija ja toimija. Pohdittavaksi jää, miten ihmisten erilaiset tilanteet huomioidaan ja monenlainen osaaminen saadaan tulevissa kriiseissä ja niihin varautumisessa paremmin käyttöön, Mäenpää sanoo.
Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -hanke oli osa ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa. Sen tulosseminaari järjestettiin Helsingin kaupungintalolla 27.9.2022.
Hankkeessa tarkasteltiin yhteisöllistä resilienssiä korona-aikana Helsingissä. Se merkitsee kollektiivista valmiutta ja kykyä kohdata äkillisiä kriisitilanteita ja sopeutua niihin. Yhteisölliseen resilienssiin kuuluu myös valmius palautua tilanteesta kestävästi normaalioloihin ja oppia uusia valmiuksia seuraavia kriisejä varten. Käytännössä hankkeessa tutkittiin kansalaisten ja heidän yhteisöjensä parissa syntyneitä auttamis- ja tukitoimia kuten naapuriapua ja järjestötoimintaa. Myös Helsinki-apua tutkittiin osana yhteisöllistä resilienssiä, sillä siihen osallistui sekä kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä että yksittäisiä kansalaisia aloitteen tekijöinä ja vapaaehtoisina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Henrietta Grönlund
henrietta.gronlund@helsinki.fi
0503148772
Yliopistotutkija Pasi Mäenpää
pasi.maenpaa@helsinki.fi
0405923933
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme