Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja
11.10.2022 10:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
PuuValuVesi-hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa maatalousojiin lisätyn puuaineksen vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiluonnon monimuotoisuuteen.
”Puulisäys tekee niin pelto- kuin metsäojistakin ravinnesieppareita. Tämä on todennäköisesti seurausta pohjaeläintuotannon tehostumisesta. Puupuhdistamot toimivat selvästi tehokkaina vesihyönteis- ja nilviäishotelleina. Tuloksemme viittaavat siihen, että Suomen 1,5 miljoonassa ojakilometrissä piilee suuri potentiaali vesiensuojelun tehostamiseen puupuhdistamojen avulla”, arvioi SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori.
Fosforipitoisuus aleni jopa puoleen
Hanke toteutti yhteistyössä Pro Agria Itä-Suomen kanssa puupuhdistamokokeilut Pohjois-Karjalan Rääkkylässä ja Pirkanmaan Parkanossa yhteistyössä maanviljelijöiden, osakaskuntien, yhdistysten ja kuntien kanssa. Vesinäytteenotto kärsi kuitenkin kuivasta vuodesta, eikä kohteissa vielä havaittu merkittävää vaikutusta vedenlaatuun, joten seurantaa pyritään jatkamaan.
Hankkeessa jatkettiin jo aiemmin käynnistettyä Etelä-Karjalan Taipalsaaren pelto-ojan tutkimusta. Ojan ravinne-, kiintoaines- ja humuspitoisuudet olivat puhdistamolta lähtevässä vedessä huomattavasti alhaisemmat kuin vedessä ennen puhdistamoa, esimerkiksi fosforipitoisuudet olivat jopa 30–50 prosenttia alhaisemmat. Myös pohjaeläimistö oli runsastunut huomattavasti.
Jo aiemmassa PuuMaVesi-hankkeessa metsäojien puupuhdistamojen havaittiin edistävän vesien puhdistumista ja vesiluonnon monimuotoisuutta. ”Nyt jatkohankkeemme seurantatulokset näyttivät, että metsäojissa biologinen puhdistusteho on säilynyt jo kuusi vuotta hyvällä tasolla ja pohjaeläimistön määrä ja lajikirjo on moninkertaistunut”, kertoo Kari-Matti Vuori.
Osana Rääkkylän ja Parkanon kokeiluja tutkittiin viljelijöiden asenteita puupuhdistamoihin. Kyselytutkimukseen vastasi 27 viljelijää. Heistä 82 prosenttia oli kiinnostunut maatalouden vesiensuojelusta ja huomioi suojelunäkökohdat mahdollisuuksiensa mukaan maatilalla suorittamissaan toimenpiteissä. Yli puolelle puupuhdistamo oli tuntematon menetelmä, mutta yli kaksi kolmannesta oli kiinnostunut kokeilemaan sitä.
Menetelmän ilmastohyödyt ovat merkittäviä
Uppopuun tiedetään säilyvän veden alla pitkään, jopa satoja tai tuhansia vuosia. Hankkeessa tehtiin arvio puupuhdistamojen merkityksestä hiilivarastoina. Arvio tehtiin vertaamalla keskiläpimitaltaan ja pituudeltaan erilaisten rankapuumäärien varastoimaa hiilimäärää yhden lentomatkustajan Helsinki-Rooma lennon hiilidioksidipäästöihin.
Selvityksen mukaan yhden matkustajan Rooman lennon hiilidioksidin kokonaispäästöt vastaavat karkeasti kahta rankapuunippua, joissa on 0,3 kuutiota puuta.
”Esimerkiksi upottamalla neljäkymmentä nelimetristä, keskiläpimitaltaan seitsemän senttistä rankapuuta veteen, muodostuu hiilivarasto, joka kompensoi Helsinki-Rooma lennon kokonaispäästöt. Näin saadaan konkreettinen ilmastohyöty, jonka päälle tulevat vielä vesien- ja luonnonsuojelun hyödyt”, toteaa Kari-Matti Vuori.
Päästöt arvioitiin sekä kerosiinin polton hiilidioksidimäärän että lennon kokonaispäästöjen eli ns. hiilidioksidiekvivalentin mukaan. Arviointi tehtiin männyn, kuusen, koivun ja haavan kuivatuoretiheyksien ja hiilipitoisuuksien perusteella. Hiililaskelmat toteutti Cleanfi Oy.
Myös riskit arvioitiin
Puuaineksesta tiedetään liukenevan veteen sen laatua mahdollisesti heikentäviä, happea kuluttavia, happamuutta tai biologista haittaa lisääviä yhdisteitä. Tämän takia hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus puun uuteaineista ja niiden vesistöhaitoista.
Katsauksen perusteella tehdyn riskiarvion mukaan on epätodennäköistä, että pienimuotoisina puulisäyksinä toteutetut uppopuurakenteet aiheuttaisivat haittaa vedenlaadulle tai vesieliöille. Myöskään kenttämittauksissa ei ole havaittu haittavaikutuksia, vaan pääsääntöisesti vedenlaatu on parantunut ja eliöstö runsastunut.
”Tulosten perusteella voidaan suositella puuaineksen aktiivista lisäämistä vesiekosysteemeihin, vesiensuojelurakenteisiin ja jopa kuivatusuomastoihin. Vaikka puupuhdistamojen toimivuudesta on jo näyttöä, tarvitaan lisää seuranta-aineistoa rehevistä maatalousojista ja myös puupuhdistamojen jälkihuoltotarpeista”, arvioi Kari-Matti Vuori.
PuuValuVesi-hanketta veti Suomen ympäristökeskus ja se toteutettiin yhteistyössä muun muassa Pro Agria ItäSuomen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n, Parkanon kunnan sekä paikallisten osakaskuntien, yhdistysten ja maanomistajien kanssa.
Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä. Hanke on osa laajaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitusohjelmaa ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Hankken loppuseminaari pidetään Helsingissä Musiikkitalolla 11. lokakuuta 2022.
Lisätietoa:
Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 754 etunimi.sukunimi@syke.fi
(tavoitettavissa ma 10.10. klo 9–16 ja ti 11.10 klo 8–11.30 ja 16–17
Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa (PuuValuVesi) -hankeen www-sivut
Hankkeen loppuraportti luettavissa www-sivuilla 15.12.2022 alkaen.
#PuuValuVesi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
A sustainable energy transition strengthens Finland’s security and supports the achievement of climate goals30.6.2026 10:59:23 EEST | Press release
Finnish Environment Institute, Geological Survey of Finland (GTK) and VTT press release: A transition to a sustainable, electrified and fossil-free energy system is essential in order to reduce risks and achieve climate targets. Finland’s dependence on imported fossil fuels weakens energy security and limits opportunities for economic growth. Although the use of imported fossil fuels has already been successfully reduced, further action is still needed to advance a sustainable energy transition.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme