Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja
PuuValuVesi-hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa maatalousojiin lisätyn puuaineksen vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiluonnon monimuotoisuuteen.
”Puulisäys tekee niin pelto- kuin metsäojistakin ravinnesieppareita. Tämä on todennäköisesti seurausta pohjaeläintuotannon tehostumisesta. Puupuhdistamot toimivat selvästi tehokkaina vesihyönteis- ja nilviäishotelleina. Tuloksemme viittaavat siihen, että Suomen 1,5 miljoonassa ojakilometrissä piilee suuri potentiaali vesiensuojelun tehostamiseen puupuhdistamojen avulla”, arvioi SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori.
Fosforipitoisuus aleni jopa puoleen
Hanke toteutti yhteistyössä Pro Agria Itä-Suomen kanssa puupuhdistamokokeilut Pohjois-Karjalan Rääkkylässä ja Pirkanmaan Parkanossa yhteistyössä maanviljelijöiden, osakaskuntien, yhdistysten ja kuntien kanssa. Vesinäytteenotto kärsi kuitenkin kuivasta vuodesta, eikä kohteissa vielä havaittu merkittävää vaikutusta vedenlaatuun, joten seurantaa pyritään jatkamaan.
Hankkeessa jatkettiin jo aiemmin käynnistettyä Etelä-Karjalan Taipalsaaren pelto-ojan tutkimusta. Ojan ravinne-, kiintoaines- ja humuspitoisuudet olivat puhdistamolta lähtevässä vedessä huomattavasti alhaisemmat kuin vedessä ennen puhdistamoa, esimerkiksi fosforipitoisuudet olivat jopa 30–50 prosenttia alhaisemmat. Myös pohjaeläimistö oli runsastunut huomattavasti.
Jo aiemmassa PuuMaVesi-hankkeessa metsäojien puupuhdistamojen havaittiin edistävän vesien puhdistumista ja vesiluonnon monimuotoisuutta. ”Nyt jatkohankkeemme seurantatulokset näyttivät, että metsäojissa biologinen puhdistusteho on säilynyt jo kuusi vuotta hyvällä tasolla ja pohjaeläimistön määrä ja lajikirjo on moninkertaistunut”, kertoo Kari-Matti Vuori.
Osana Rääkkylän ja Parkanon kokeiluja tutkittiin viljelijöiden asenteita puupuhdistamoihin. Kyselytutkimukseen vastasi 27 viljelijää. Heistä 82 prosenttia oli kiinnostunut maatalouden vesiensuojelusta ja huomioi suojelunäkökohdat mahdollisuuksiensa mukaan maatilalla suorittamissaan toimenpiteissä. Yli puolelle puupuhdistamo oli tuntematon menetelmä, mutta yli kaksi kolmannesta oli kiinnostunut kokeilemaan sitä.
Menetelmän ilmastohyödyt ovat merkittäviä
Uppopuun tiedetään säilyvän veden alla pitkään, jopa satoja tai tuhansia vuosia. Hankkeessa tehtiin arvio puupuhdistamojen merkityksestä hiilivarastoina. Arvio tehtiin vertaamalla keskiläpimitaltaan ja pituudeltaan erilaisten rankapuumäärien varastoimaa hiilimäärää yhden lentomatkustajan Helsinki-Rooma lennon hiilidioksidipäästöihin.
Selvityksen mukaan yhden matkustajan Rooman lennon hiilidioksidin kokonaispäästöt vastaavat karkeasti kahta rankapuunippua, joissa on 0,3 kuutiota puuta.
”Esimerkiksi upottamalla neljäkymmentä nelimetristä, keskiläpimitaltaan seitsemän senttistä rankapuuta veteen, muodostuu hiilivarasto, joka kompensoi Helsinki-Rooma lennon kokonaispäästöt. Näin saadaan konkreettinen ilmastohyöty, jonka päälle tulevat vielä vesien- ja luonnonsuojelun hyödyt”, toteaa Kari-Matti Vuori.
Päästöt arvioitiin sekä kerosiinin polton hiilidioksidimäärän että lennon kokonaispäästöjen eli ns. hiilidioksidiekvivalentin mukaan. Arviointi tehtiin männyn, kuusen, koivun ja haavan kuivatuoretiheyksien ja hiilipitoisuuksien perusteella. Hiililaskelmat toteutti Cleanfi Oy.
Myös riskit arvioitiin
Puuaineksesta tiedetään liukenevan veteen sen laatua mahdollisesti heikentäviä, happea kuluttavia, happamuutta tai biologista haittaa lisääviä yhdisteitä. Tämän takia hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus puun uuteaineista ja niiden vesistöhaitoista.
Katsauksen perusteella tehdyn riskiarvion mukaan on epätodennäköistä, että pienimuotoisina puulisäyksinä toteutetut uppopuurakenteet aiheuttaisivat haittaa vedenlaadulle tai vesieliöille. Myöskään kenttämittauksissa ei ole havaittu haittavaikutuksia, vaan pääsääntöisesti vedenlaatu on parantunut ja eliöstö runsastunut.
”Tulosten perusteella voidaan suositella puuaineksen aktiivista lisäämistä vesiekosysteemeihin, vesiensuojelurakenteisiin ja jopa kuivatusuomastoihin. Vaikka puupuhdistamojen toimivuudesta on jo näyttöä, tarvitaan lisää seuranta-aineistoa rehevistä maatalousojista ja myös puupuhdistamojen jälkihuoltotarpeista”, arvioi Kari-Matti Vuori.
PuuValuVesi-hanketta veti Suomen ympäristökeskus ja se toteutettiin yhteistyössä muun muassa Pro Agria ItäSuomen, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n, Parkanon kunnan sekä paikallisten osakaskuntien, yhdistysten ja maanomistajien kanssa.
Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä. Hanke on osa laajaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitusohjelmaa ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Hankken loppuseminaari pidetään Helsingissä Musiikkitalolla 11. lokakuuta 2022.
Lisätietoa:
Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 754 etunimi.sukunimi@syke.fi
(tavoitettavissa ma 10.10. klo 9–16 ja ti 11.10 klo 8–11.30 ja 16–17
Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa (PuuValuVesi) -hankeen www-sivut
Hankkeen loppuraportti luettavissa www-sivuilla 15.12.2022 alkaen.
#PuuValuVesi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Blue-green algae observations have decreased this week31.7.2025 13:10:00 EEST | Press release
Compared to the previous week, the number of blue-green algae observations has decreased in inland waters, along the coast, and in open sea areas. In inland waters, blue-green algae occur less than usual for this time of year, while the situation along the coast and in the open sea has remained at an average level. However, the situation varies by region, and individual, more abundant occurrences have been observed in different parts of the country.
Cyanobakterieobservationerna har minskat under veckan31.7.2025 13:10:00 EEST | Pressmeddelande
Jämfört med föregående vecka har antalet cyanobakterieobservationer minskat både i insjöar, längs kusten och på öppet hav. I insjöar förekommer mindre algblomning än normalt för årstiden, medan situationen vid kusten och på öppet hav har hållit sig på en genomsnittlig nivå. Situationen varierar dock regionalt, och enskilda rikliga blomningar har observerats på olika håll i landet.
Sinilevähavainnot ovat vähentyneet kuluvalla viikolla31.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Edellisviikkoon verrattuna sinilevähavaintojen määrä on laskenut sekä sisävesillä, rannikolla että avomerialueilla. Sisävesillä levää esiintyy ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, ja rannikon sekä avomeren tilanne on pysynyt keskimääräisellä tasolla. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain, ja yksittäisiä runsaampia esiintymiä on havaittu eri puolilla maata.
Helteet rikkoivat sisävesien lämpöennätyksiä29.7.2025 14:25:31 EEST | Uutinen
Pitkään kestäneet helteet ovat nostaneet pintaveden lämpötilat keskimääräistä korkeammiksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisilla havaintoasemilla. Viime viikolla kahdella havaintoasemalla lämpötila nousi mittaushistorian korkeimmaksi, kahdella sivuttiin korkeinta arvoa ja kahdella oltiin 0,1 asteen päässä ennätyksestä.
Situationen med cyanobakterier fortsätter vara liknande på många håll, medan observationerna har ökat på öppna havsområden24.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Det varma och relativt lugna vädret har fortsatt, och antalet observationer av cyanobakterier har hittills förblivit nästan oförändrat i insjöar och längs kusten. Till havs har dock observationerna ökat på många håll. Situationen är typisk för högsommaren men kan snabbt förändras om väderförhållandena fortsätter att gynna tillväxten av cyanobakterier.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme