Suomalainen varautuminen ja Naton siviilivalmiuden kehittämistyö niveltyvät luontevasti yhteen

Natossa siviilivalmiuden kehittämistyö perustuu pitkälti samoihin periaatteisiin kuin suomalainen kokonaisturvallisuuteen perustuva varautuminen, muistutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen alueellisen valmiustoimikunnan ajankohtaiskatsauksessaan.

”Naton näkemyksen mukaisesti kyseessä on kokonaisvaltainen käsitys turvallisuudesta. Sekä Natossa että Suomessa on yhteiskunnan resilienssi olennaisen tärkeässä roolissa”, Pukkinen sanoi.

Resilienssillä rakennetaan kyvykkyyksiä vastata niin normaaliolojen häiriötilanteisiin kuin poikkeusolojen aikaisiin tarpeisiin. Samalla tavalla halutaan varmistaa siviiliyhteiskunnan tuki puolustusvoimille sotilaallista maanpuolustusta edellyttävässä tilanteessa.

”Esimerkiksi aluehallintovirastolle lailla säädetyt tehtävät kokonaisturvallisuuteen ja varautumisen liittyen saavat siis Natosta tukea ja ehkä uutta näkökulmaakin”, Pukkinen sanoi.

Täytyy varautua muuhunkin kuin sotilaalliseen kriisiin

Ylijohtaja Pukkinen kertoi, kuinka Nato on vuodesta 2016 alkaen ottanut asiakseen korostaa ja nostaa esille jäsenmaidensa kriiseihin varautumisessa muutakin kuin vain sotilaalliseen kriisiin varautumisen. Etenkin siviiliyhteiskunnan toimivuus kriisiaikanakin on Natossa tunnistettu tärkeä elementti.

Nato-maat ovat sopineet seitsemästä kansallisen kriisinsietokyvyn perusvaatimuksesta, joihin peilaten jäsenvaltiot voivat mitata valmiustasoaan:
1. Hallituksen ja kriittisten julkisten palvelujen jatkuvuus
2. Kestävä energiahuolto
3. Kyky tehokkaasti koordinoida hallitsematonta ihmisten liikkumista
4. Kestävät ruoka- ja vesivarat
5. Kyky käsitellä suurimittakaavaisten kriisien uhreja, laajojen kriisien vaikutuksen kohteeksi joutaneita suuria ihmisjoukkoja kuten myös yhteiskuntaan vaikuttavia terveydenhuollon kriisejä
6. Yhteiskunnan viestintäjärjestelmien toimivuuden varmistaminen: tietoliikenneverkkojen toimivuuden varmistaminen myös kriisitilanteissa varajärjestelmin.
7. Kriisinkestävät kuljetusjärjestelmät - varmistetaan Naton joukkojen liikkuminen ja että siviiliyhteiskunnan palvelut voivat luottaa kuljetusverkkojen toimintaan myös kriisitilanteessa

Hiljaisten signaalien seuranta on tärkeää tänä päivänä

Voimakkaasti ja nopeasti heilahtelevan maailmantilanteen johdosta ylijohtaja muistutti, että yksi valmiustoimikunnan keskeisiä tehtäviä on niin sanottujen hiljaisten signaalien seuranta.

”Kun pieniä signaaleja saadaan monelta taholta, niistä voi saada käsityksen, että kyseessä voi olla laajempi suunnitelmallinen operaatio. On tärkeää, että näitä hiljaisia signaaleja kootaan. Me valmiustoimikuntana olemme yksi elementti tässä ketjussa”, Pukkinen sanoi.

Hän lisäsi, että yhteistyö turvallisuusviranomaisten välillä toimii hyvin. Viranomaiset jatkavat turvallisuustilanteen seurantaa ja varautumista tehostetusti. Myös valmiustoimikunnan kokoontumiset ovat osa tätä varautumista.

Osana varautumistyötä Länsi-Suomen ELVAR-jäsenistölle (elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö) on tänä vuonna toteutettu säteilylaskeumalta suojautumisharjoitus ja uhka-arviokysely.

Erillisverkot on varautunut sähkökatkoksiin

Johtava asiantuntija Tomi Lounema Suomen Erillisverkot -konsernista kertoi valmiustoimikunnalle, millä tavalla kriittisten viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden viestintäinfraa pidetään yllä. Erillisverkot on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka asiakkaita ovat muiden muassa Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Hätäkeskuslaitos.

”Uudenlaisiin, aiemmasta poikkeaviin tilanteisiin pyritään varautumaan myös harjoittelemalla, kuten säännöllisillä konesalien sähkönsaannin häiriötilanteiden harjoituksilla. Varautumisharjoittelua tehdään myös viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä”, Lounema kertoi.

Hänen mukaansa esimerkiksi viranomaisverkko Virven toimintavarmuutta on parannettu koko sen olemassaolon ajan. Toimintavarmuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Erillisverkot käyttää tarvittaessa sekä Virven että muiden palveluidensa tukemiseen siirrettävää varavoimaa.

Erillisverkkojen palveluilta edellytetään vahvaa toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Varautumisessa on muistettava etenkin nyky-yhteiskunnan keskinäisriippuvaisuus. Sähköpulatilanteiden vuoksi mahdollisesti toteutettavat noin kahden tunnin sähkökatkot eivät aiheuta ongelmaa turvallisuustoimijoille tarjottaviin viestintäpalveluihin.

Lounema totesi tähän liittyen yleisesti verkkojen kestävyydestä, että ”kaupungeissa tavallisten mobiiliverkkojen (2G ja 3G) varmennus on 2 tuntia, mutta 4G- ja 5G-verkkojen vielä vähemmän eli vain 15 min. Kodin kuituyhteys saattaa katketa heti kun sähköt katkeavat.”

Lisätietoja:

Johtaja Tarja Wiikinkoski, p. 0295 018 800

Ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582

etunimi.sukunimi@avi.fi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto