Kokoomuksen Grahn-Laasonen ja Sirén: Ennallistamisasetus esimerkki hallituksen EU-vaikuttamisen ongelmista

Kokoomuksen kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Saara-Sofia Sirénpitävät EU-komission ehdotusta ennallistamisasetuksesta esimerkkinä hallituksen EU-vaikuttamisen ongelmista.

“Tämä ei ole ensimmäinen kerta tällä vaalikaudella, kun hallituksen EU-vaikuttaminen herättää isoja kysymyksiä. Hallituksen toiminta on jatkuvasti ollut pikemmin reagoivaa kuin aktiivista vaikuttamista hyvissä ajoin. Hallituksella on selviä vaikeuksia hoitaa Suomen EU-edunvalvontaa sisäisten erimielisyyksiensä takia”, Sirén ihmettelee.

Suomen hallitus kannattaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita mutta myös velvoitteita luontokadon pysäyttämiseksi.

”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vakava uhka, jonka pysäyttäminen on tärkeää. Suomen EU-vaikuttamisessa tulisi kuitenkin varmistaa, että sääntely on tarkoituksenmukaista. Nyt Suomen viesti EU:n suuntaan ei ole kirkas ja se vesittää vaikuttamista”, Sirén toteaa.

Komission arvion mukaan ennallistamisasetuksen kustannukset ovat Suomelle 930 miljoonaa euroa vuodessa. Asetuksen Suomelle kohdistuvat kustannukset ovat kirkkaasti EU:n suurimmat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

“Hallitus on siis jälleen kuittaamassa suomalaisille veronmaksajille miljardilaskun. Luonnon heikentynyttä tilaa pitää korjata, siitä vallitsee yksimielisyys, mutta asetuksen vaatimukset Suomelle ovat kohtuuttomat, eikä hallitus erimielisyyksiensä takia ole kyennyt valvomaan suomalaisten etua metsäasioissa”, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallituksen riveistä on kuulunut eri suuntaista suhtautumista ennallistamisasetukseen ja sen muutostarpeisiin. Grahn-Laasosen ja Sirénin mukaan EU-edunvalvonta ei toimi ilman kansallista konsensusta. Vaikuttamisen lisäksi vaikutusarviointi on tehtävä huolella.

“Luontokato on niin tärkeä kysymys ratkaistavaksi, että siihen liittyvän valmistelun on oltava huolellista. Vaikutusarviointi on tehtävä huolella, jotta saadaan valittua kustannustehokkaimmat keinot eivätkä tavoitteet käänny itseään vastaan. Tässä jäsenmaille on jäätävä harkintavaltaa etenkin, kun kyse on kansalliseen päätösvaltaan kuuluvasta metsäpolitiikasta”, Sirén sanoo.

Kansanedustajat kiinnittävät huomiota siihen, että toinen EU:n metsäinen maa Ruotsi teki asiassa niin sanotun toissijaisuushuomautuksen, mutta Suomen hallitus jätti tämän mahdollisuuden ilmeisesti tietoisesti käyttämättä. Huomautusta voidaan käyttää, jos katsotaan että säädösehdotuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa kansallisesti paremmin kuin EU-tasolla. Ennallistamisasetusta koskeva U-kirje annettiin eduskunnalle tiedoksi vain päivää ennen toissijaisuushuomautuksen määräpäivää.