Jokainen ihminen on asunnon arvoinen – myös yksityiset vuokranantajat ympäri Suomea toimivat asunnottomuutta vastaan

Viime vuoden lopussa Suomessa oli 3 948 asunnotonta. Tilastoja julkaisee Vailla vakinaista asuntoa ry ja sen tietojen mukaan asunnottomista naisia oli 881, nuoria 711, maahanmuuttajia 720 ja perheitä tai pariskuntia 165, joilla on kaikkiaan 189 lasta. Kuten VVA:kin huomauttaa, virallinen tilasto ei kuitenkaan kerro aivan koko totuutta, sillä sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi paperittomat siirtolaiset, juuri vapautuneet vangit sekä sellaiset henkilöt, jotka ovat jossain asunnossa kirjoilla, mutta eivät esimerkiksi väkivallan uhan vuoksi voi siellä käytännössä asua.

Vaikka asunnottomia on selvästi eniten pääkaupunkiseudulla, huoli asiasta on aiheellinen myös muualla Suomessa, etenkin kasvukeskuksissa.

”Esimerkiksi meillä Kuopiossa asunnottomia auttaa muun muassa Kuopion aikuissosiaalityö. Asunnottomaksi jääneen kannattaa olla yhteydessä kaupungin Asumispalveluun, jossa pystytään auttamaan asumisen järjestelyissä ja tarvittaessa pyritään turvaamaan edes tilapäinen asuminen”, kertoo Pia Helkiö, Suomen Vuokranantajien Pohjois-Savon aluepäällikkö.

Kaupunkien viranomaiset sekä yleishyödylliset säätiöt ovat tyypillisesti niitä tahoja, joiden suuntaan katseet kääntyvät, kun asunnottomuuden vähentämisestä keskustellaan. Helkiö kuitenkin alleviivaa myös yksityisten vuokranantajien roolia ongelman ratkaisemisessa. Hän on itse toiminut vuokranantajana jo yli 30 vuoden ajan ja painottaa vuokralaisvalinnassaan myös sosiaalisia tarpeita. Hän vuokraa asuntojaan sellaisillekin henkilöille, jotka helposti jäävät väliinputoajiksi asuntomarkkinoilla.

”Jo pelkästään se, että pystyn tarjoamaan koteja ihmisille, on minulle tärkeää. Mutta aivan erityisesti haluan tarjota koteja sellaisille nuorille, joille asunnon saaminen olisi muutoin vaikeaa. Olen saanut nähdä aivan upeita kasvutarinoita, kun vähän huonommassakin tilanteessa oleva nuori on päässyt oman kodin myötä takaisin oikeille raiteille, jopa opiskelemaan tai saanut vakituisen työpaikan. Oma koti on monelle se tekijä, jonka avulla muutkin asiat loksahtavat kohdilleen.”

Helkiö tiedostaa, että vuokranantajat saattavat pohtivat monenlaisia riskejä vuokralaisvalintaan liittyen, jos potentiaalisella asukkaalla on taustallaan juuri esimerkiksi asunnottomuutta. Hän toivoo silti, että vuokranantajat lähestyisivät asiaa ratkaisukeskeisesti ja ilman tarpeettomia ennakkoluuloja. Hän muistuttaa esimerkiksi Kelan myöntämästä vuokravakuudesta, joka voi olla jopa kolmen kuukauden vuokrasumman suuruinen. Lisäksi hän painottaa aktiivisen yhteydenpidon merkitystä vuokralaisen kanssa.

”Vuokranantaja saattaa joutua ohjeistamaan vuokralaisehdokasta, kuinka käytännön asioissa toimitaan. Kokemukseni mukaan henkilö, joka on joutunut majailemaan tuttavien nurkissa koko ajan yöpymispaikkaa vaihtaen, osaa arvostaa suuresti vaatimattomampaakin asuntoa, jonne hän voi rauhassa asettua. Oman kodin saaminen on kannustin, joka ohjaa häntä asioiden hoitamiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen jatkossa aikaisempaa paremmin. Etenkin alkuun vuokranantajan kannattaa pitää tiiviimpää yhteyttä vuokralaiseen ja kysellä, kuinka asiat uudessa kodissa sujuvat ja kaipaako hän apua. Monesti käytännön ohjeiden antaminen ja kiinnostuksen osoittaminen antaa vuokralaiselle signaalin, että hänestä välitetään”, summaa Helkiö.