Hyvinvointisuunnitelma 2022 – 2025 valtuuston hyväksyttäväksi
Hyvinvointityö linkittyy kiinteäksi osaksi kaupungin strategista johtamista, ja hyvinvointisuunnitelman tavoitteet puolestaan pohjautuvat kaupunkistrategiaan.
Kuntien rooli on jatkossakin merkittävä
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen vuonna 2023 vaikuttaa myös työnjakoon. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen säilyy kuntien vastuulla, sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Kunnan kannalta hyvinvoinnin edistämistehtävä on laaja. Se edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen kesken. Tulevaisuudessa kunnissa korostuvat erityisesti yhteisöllisyys, työllisyys, toimeentulo sekä elinympäristönäkökulma, jotka täydentävät perinteistä hyvinvointityötä.
Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja
määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Kunnat vastaavat elinvoiman, osaamisen ja kulttuurin edistämisestä, elinympäristön kehittämisestä sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisestä.
Kannustimena HYTE-kerroin
Vuoden 2023 alusta kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosan, HYTE-kertoimen. HYTE-kerroin on kannustin, jossa valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi kunnan tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Lisäosan suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella: prosessi-indikaattorit kuvaavat kunnan toimintaa ja tulosindikaattorit väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kunnan saama summa lasketaan kertomalla kunnan asukasluku, HYTE-kerroin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta keskenään. Kokkolan HYTE-kerroin on tällä hetkellä 19,2 euroa / asukas, mikä on verrokkikuntien (Seinäjoki, Mikkeli, Porvoo) korkein. Kokonaisuudessaan Kokkolan saama summa on noin 917 000 euroa.
Hyvinvointisuunnitelman painopisteet
Hyvinvointisuunnitelma nivoutuu vahvasti Kokkolan kaupunkistrategiaan. Strategiasta johdetut hyvinvointisuunnitelman painopisteet ovat:
- Lapsiystävällisyys
- Elämyksellisyys
- Kestävästi kehittyvä
- Toimivat työmarkkinat
Lapsiystävällisyys kiteytyy Kokkolan Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmaan, jonka mukaan ”meillä jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa omaksi itsekseen”. Tätä tukevat laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus ja opetus, joissa tarjotaan kasvun ja oppimisen riittävä tuki, perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja lapsinäkökulman huomioiminen päätöksenteossa.
Elämyksellisyyteen kuuluvat monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja viihtyisät elinympäristöt, monipuolinen ja omaleimainen kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumatarjonta sekä osallisuuden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
Päätöksenteossa ja resursseissa huomioidaan kestävä kehitys ja ilmastovaikutukset, ja kotitalouksia tuetaan ilmastotietoisuuden lisäämisessä. Työllisyyden hoidon asiakastyön painopiste on nuorissa ja nopeasti työhön siirtyvissä. Kokkola tukee myös osittaista siirtymistä työelämään, ja luo konkreettisia toimintatapoja heille, joiden työkyky ei riitä työmarkkinoille.
Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet on ryhmitelty näiden painopisteiden mukaan kokonaisuuksiksi. Toimenpiteistä on pyritty tekemään mahdollisimman selkeitä, jotta niiden toteutumista ja toimivuutta voidaan tarkastella vuositasolla. Strategiakauden aikana toimenpiteitä voidaan myös lisätä ja vastaavasti poistaa niiden valmistuttua
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Österbottniska klassikerna Nelimarkka, Myntti och Vionoja dragplåster i Karlebys sommar21.5.2025 15:03:37 EEST | Pressmeddelande
Bossigast klarar se allti – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti och Veikko Vionoja 23.5.–24.8.2025 Rooska gården, nedre våningen, Långbrogatan 39, Karleby
Pohjalaiset klassikot Nelimarkka, Myntti ja Vionoja Kokkolan kesän vetonauloina21.5.2025 15:03:37 EEST | Tiedote
Komiat pärjää aina – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja 23.5.–24.8.2025 Roosin talo, alakerta, Pitkänsillankatu 39, Kokkola
Utredning om utvecklingen av vattenförsörjningen i Karleby- och Jakobstadsregionen färdigställdes19.5.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
En regional utvecklingsutredning för vattentjänster har upprättats för Karlebys, Jakobstads, Kronobys, Larsmos, Pedersöres och Nykarlebys kommunområden. Utredningen kompletterar Västra Finlands vattentjänststrategi 2050 och förbättrar vattentjänsternas funktionssäkerhet och samarbete. Av regionens 99 000 invånare är 79 000 kunder hos de kommunala vattentjänstverken.
Kokkolan ja Pietarsaaren seudun vesihuollon alueellinen kehittämisselvitys valmistui19.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kokkolan, Pietarsaaren, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören ja Uusikaarlepyyn kuntien alueelle on laadittu vesihuollon alueellinen kehittämisselvitys. Selvitys täydentää Läntisen Suomen vesihuoltostrategiaa 2050 ja parantaa vesihuollon toimintavarmuutta ja yhteistyötä. Alueen 99 000 asukkaasta kunnallisten vesihuoltolaitoksien asiakkaita on 79 000.
Karlebybornas klimatavtryck har minskat under strategiperioden 2022–202516.5.2025 10:20:03 EEST | Pressmeddelande
Karleby har nu för första gången utrett klimatutsläppen från invånarnas konsumtion, dvs. klimatavtrycket, beträffande åren 2020, 2022 och 2024. Utsläppen av växthusgaser från kommuninvånarnas konsumtion var sammanlagt 7,93 ton koldioxidekvivalenter per invånare år 2024. Beräkningen gjordes inom ramen för projektet Kulma som Naturresursinstitutet och Sitowise verkställde.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme