Keinoja hyvinvoinnin jakamiseen tasaisemmin kaikille suomalaisille

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita. Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.
Suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, mutta esimerkiksi vauraus on lisääntynyt epätasaisesti. Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019, kun taas alimmassa 90 prosentissa kasvu oli vähäistä. Suomalainen verojärjestelmä on lisännyt vaurauden kasaantumista ylimmille tuloluokille vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen.
Verotuksen keinoin olisi mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. VTT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana ja ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.
– Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.
Hyvinvointipalvelujen saatavuus on turvattava
Kirjoittajat käsittelevät verotuksen lisäksi köyhyyttä vauraassa maassa, suurituloisuuden yhteyttä puoluekannatukseen, koetun hyvinvoinnin muutoksia ja väestöryhmittäisiä eroja sekä koulutusalojen sukupuolisegregaatiota yhteiskunnallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta.
Riihelä ja Tuomala tarkastelevat myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.
– Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.
Tutkijoiden Niko Eskelisen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulaisen, väitöskirjatutkija Pietari Kujalan ja sosiologian professori Mikko Niemelän mukaan etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki.
Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan
Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.
Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.
– Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.
Kirjaan ovat kirjoittaneet myös THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).
Raportti on ladattavissa täältä
Lisätietoja:
Anna Rajavuori
hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö
p. 050 556 2447
anna.rajavuori@sorsafoundation.fi
Tervetuloa seuraamaan kirjan julkaisutilaisuutta livestriimin välityksellä!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Rostainviestintäpäällikkö
Puh:044 493 6816jenny.rostain@intokustannus.fiJosefine Janhonenviestintäasiantuntija
Puh:+358444934409josefine.janhonen@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on itsenäinen kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Innon kesä on täynnä laadukasta jännitystä – Risto Isomäeltä ja Arne Dahlilta tulossa uudet kirjat elokuussa17.6.2025 10:26:04 EEST | Tiedote
Into Kustannuksen kesäkuun kirjoissa muun muassa tutustutaan viehättävään sosiopaattiin ja ratkotaan mysteeriä Itä-Lapin maisemissa. Elokuussa julkaistaan Risto Isomäen Teneriffalle sijoittuva jännitysromaani Krakenin saari sekä Jonas Moströmin ja Arne Dahlin uuden sarjan avaava Arkkitehti.
Koskettavan viihdesarjan kolmas osa tarjoaa viisasta huumoria ja elämän yllättäviä käänteitä17.6.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Laura Suomelan odotettu feelgood-romaani Ruusuja ja risteyskohtia jatkaa Tampereelle sijoittuvaa Blooming You -sarjaa. Luvassa on roppakaupalla kukkien ja tunteiden sinfoniaa. Helena elää keskellä ihanaa kukkakaupan loistoa, mutta myös avioliittoa ravisuttavaa turbulenssia.
Riina Tanskasen Tympeät tytöt -näyttely avautuu Tampereella12.6.2025 11:28:01 EEST | Tiedote
Sarjakuvantekijä ja yhteiskuntakriitikko Riina Tanskasen näyttelyssä Tympeät tytöt – Luokkakipuja Työväenmuseo Werstaalla Tampereella on esillä uutuuskirjan originaalipiirroksia tyttöyden ja talouden keskinäisistä suhteista. Tympeiden tyttöjen suloisen särmikkääseen pinkkiyteen voi uppoutua museossa 13.6.2025–11.1.2026.
Palkitun tv-käsikirjoittajan esikoistrilleri hurmasi kustannusalan konkarit11.6.2025 10:35:14 EEST | Tiedote
Tatiana Elfin Huijari avaa henkeäsalpaavan trillerisarjan, jonka päähenkilö on stereotypioita rikkova, täysin häpeämätön mutta viehättävä sosiopaatti Rebekka Nummi. Älykäs, omaperäinen teos yllättää käänteillään paatuneimmankin jännityskirjallisuuden lukijan. Kirja on jo ennen ilmestymistään kerännyt poikkeuksellista kiitosta ja sitä ollaan kovaa vauhtia viemässä maailmalle kirjallisuusagentti Elina Ahlbäckin toimesta.
Uusi Lappiin sijoittuva dekkarisarja alkaa10.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Kuollut karkuteillä yhdistää pohjoista mystiikkaa, letkeää huumoria ja cozy crime -kirjallisuuden parhaita elementtejä. Kati Routa on lappilaislähtöisen kirjailija, käsikirjoittaja Katariina Romppaisen alter ego.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme