Ilmarisen osavuosiraportti 1.1. - 30.9.2022: Vakuutusmaksutulo vahvassa kasvussa, sijoitustuotto negatiivinen, vakavaraisuus edelleen hyvällä tasolla

 Sijoitustoiminnan negatiivisen tuoton myötä tammi–syyskuun kokonaistulos laski -4,8 (2,9) miljardiin euroon. Vakuutusmaksutulo nousi peräti 12 prosenttia 5,0 (4,4) miljardiin euroon palkkasummien vahvan kasvun ja TyEL-maksuun tehdyn 0,45 prosenttiyksikön korotuksen myötä. Eläkkeitä maksettiin 4,9 (4,7) miljardia euroa.

Nettoasiakashankinta oli 159 (230) miljoonaa euroa ja asiakaspysyvyys 97,7 (97,9) prosenttia.

Hoitokustannustulos oli 45 (45) miljoonaa euroa ja hoitokulusuhde parani 62 (64) prosenttiin hoitokustannustariffiin tehdystä 9,5 prosentin laskusta huolimatta. Hoitokulut alenivat 7 miljoonaa euroa 73 (81) miljoonaan euroon.

Vakavaraisuuspääoma oli 11,8 (16,5) miljardia euroa ja vakavaraisuusaste 126,3 (136,7) prosenttia.

Näkymät: Ilmarisen maksutulon odotetaan kasvavan vuonna 2022 palkkasummien kasvun sekä TyEL-maksuun tehdyn 0,45 prosenttiyksikön korotuksen myötä. Hoitokustannustuottoja tulee pienentämään vakuutusmaksun hoitokustannusosaan tehty tariffin alentaminen. Hoitokustannustuloksen odotetaan kuitenkin kasvavan kustannustehokkuuden paranemisen myötä.

Toimitusjohtaja Jouko Pölonen:

Kulunut vuosi on sijoitusmarkkinoilla ollut erittäin haastava inflaation kiihtymisen, keskuspankkien kiristyneen rahapolitiikan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Ilmarisen tammi–syyskuun sijoitustuotto oli -8 prosenttia eli 4,9 miljardia euroa negatiivinen. Vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, vakuutusmaksutulo kasvoi vahvasti ja kustannustehokkuus parani.

Osakekurssit laskivat laajasti kaikilla päämarkkina-alueilla, korkojen nousu jatkui ja luottoriskimarginaalit levenivät. Ilmarisen sijoitussalkussa osakesijoitusten tuotto oli -12,8 prosenttia ja korkosijoitusten tuotto -5,7 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 4,0 prosenttia, mutta myös kiinteistöjen arvostuksiin kohdistuu korkojen nousun myötä laskupainetta. Muiden sijoitusten tuotto oli -3,3 prosenttia. Sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen nimellistuotto oli 5,7 prosenttia, mikä vastaa 3,9 prosentin keskimääräistä reaalivuosituottoa vuodesta 1997. Vakavaraisuusaste säilyi hyvällä tasolla 126,3 prosentissa ja vakavaraisuuspääoma oli 11,8 miljardia euroa. Pitkäjänteisellä rahastoinnilla ja sijoittamisella kerätyt vakavaraisuuspuskurit suojaavat eläkevaroja markkinoiden heilahdellessa.

Vakuutusmaksutulo nousi peräti 12 prosenttia 5,0 miljardiin euroon. Vahvan kasvun taustalla on Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöiden palkkasumman lähes 10 prosentin kasvu sekä työeläkemaksuun tehty 0,45 prosenttiyksikön korotus. Määräaikaisella korotuksella kerätään takaisin koronakriisin aikana työnantajien vakuutusmaksuun tehty tilapäinen alennus. Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä työntekijämäärä kasvoi tammi–syyskuussa +3,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti koronakriisistä kärsineillä majoitus- ja ravitsemusalalla sekä henkilöstövuokrauksessa työllisyyden elpyminen on ollut voimakasta.

Eläkkeitä maksoimme 4,9 miljardia euroa noin 454 000 eläkeläiselle. Korkean inflaation vuoksi maksussa oleviin eläkkeisiin on tulossa vuodenvaihteessa poikkeuksellisen suuri 6,8 prosentin indeksikorotus. Indeksikorotuksesta hyötyy, jos eläke on alkanut tämän vuoden puolella, viimeistään joulukuun alussa. Korotuksen saa myös osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, jonka hakemusmäärä kasvoi syyskuussa yli 80 prosenttia edellisvuodesta. Lokakuun aikana hakemusmäärän kasvu on kiihtynyt entisestään. Myös vanhuuseläkehakemusten määrässä on kasvua.

Tammi–syyskuun hoitokustannustulos oli 45 miljoonaa euroa ja kustannustehokkuutta mittaava hoitokulusuhde parani 62 prosenttiin. Operatiiviseen toimintaan käytetyt hoitokulut olivat 73 miljoonaa euroa, eli 7 miljoonaa euroa edellisvuotta alemmat.

Vastuullisena kiinteistösijoittajana Ilmarinen huomioi poikkeuksellisen energiamarkkinatilanteen omassa toiminnassaan. Ilmarisen omistamissa toimitiloissa lasketaan lämpötilaa 1–2 asteella, ja vähemmän käytössä olevien tilojen lämpötila säädetään minimitasolle. Lisäksi optimoimme ilmanvaihtojärjestelmiä ja vähennämme valaistusta. Toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan yli 3200 megawattitunnin energiansäästö vuositasolla.

Ilmastonmuutoksen ohella kiihtyvä luontokato vaikuttaa talouteen ja siten myös sijoitustoimintaan. Julkaisimme luonnon monimuotoisuuden tiekartan, jossa on kuvattu askeleet, joilla lisäämme ymmärrystä luontokadon vaikutuksista, analysoimme sijoitussalkun vaikutuksia ja riskialtistumia luonnon monimuotoisuudelle, tunnistamme toimenpiteitä ja vaikuttamiskeinoja sekä kehitämme raportointia.

Finanssivalvonta sai päätökseen useita vuosia jatkuneen prosessin, jossa on tarkastettu perusteellisesti Ilmarisen työkyvyttömyysriskin hallintaa. Aihetta hallinnollisen seuraamuksen määräämiseksi ei ollut ja on hyvä, että asia on nyt loppuun käsitelty myös Finanssivalvonnan puolelta. Työkyvyttömyysriskin hallinnasta ei ole lain tasoista sääntelyä, ja Finanssivalvonnan antama ohjeistus on ollut osin tulkinnanvaraista. Ilmariselle on tärkeää, että toimintamme on säännösten mukaista, ja että voimme auttaa asiakkaitamme ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Jokainen ennaltaehkäisty työkyvyttömyyseläke on paitsi inhimillisesti tärkeä, myös työnantajien, yhteiskunnan ja eläkejärjestelmän etu.

Eläketurvakeskus julkisti lokakuussa päivitetyt pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkemenojen, etuuksien tason ja rahoituksen kehittymisestä. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet edellisestä, vuonna 2019 laaditusta ennusteesta hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Alhainen syntyvyys ja työikäisen väestön pieneneminen haastavat edelleen niin eläkejärjestelmän, kuin koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.

Liitteet:

Ilmarisen osavuosiraportti 1.1. - 30.9.2022 (pdf)

Liitekuvat (pdf)

 .