Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ei tunneta yrityksissä riittävän hyvin
Kauppakamareiden osaajakyselyn vastaajayrityksistä 31 prosenttia oli hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta harvoin ja peräti 54 prosenttia yrityksistä ei ollut käyttänyt oppisopimuskoulutusta lainkaan. Helsingin seudulla oppisopimuskoulutuksen suosio yritysten keskuudessa oli selvästi muuta Suomea vähäisempi: muualla Suomessa 61 prosenttia vastaajayrityksistä oli käyttänyt oppisopimuskoulusta säännöllisesti tai ainakin ajoittain.
”Tulos ei yllätä, sillä oppisopimuskoulutuksella suoritettujen tutkintojen määrä laski Uudellamaalla vuosina 2018–2020, kun muualla Suomessa oppisopimuksella suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi”, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Vaikka Helsingin seudun yrityksistä melko pieni osa on hyödyntänyt oppisopimusta, yli puolet vastaajista (56 prosenttia) pitää kuitenkin oppisopimuskoulutuksen lisäämistä tärkeänä keinona turvata osaavan työvoiman saatavuutta.
”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti nuorten koulutusmuotona. Pula osaavista tekijöistä on kroonistunut. Oppisopimusten kautta on mahdollista rekrytoida tulevaisuuden osaajia ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän”, Vataja painottaa.
Oppisopimuskoulutus edistää työllistymistä
“Oppisopimuskoulutuksen vajaakäytöstä pitäisi päästä eroon, sillä tutkintolajista, opiskelijan iästä tai koulutusalasta riippumatta oppisopimuksella suoritetut tutkinnot näyttävät tuottavan sangen hyviä tuloksia Uudellamaalla”, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Hänen mukaansa vuosina 2009–2020 yli 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksella tutkinnon suorittaneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti töissä. Kun mukaan lasketaan työlliset opiskelijat, nousee osuus yli 90 prosenttiin.
”Oppisopimusopiskelijat työllistyvät selvästi paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan oppisopimuksella. Ero työllistymisessä on erityisen suuri nuorilla opiskelijoilla”, Oja kertoo.
Taloudellinen tuki lisäisi oppisopimuskoulutusta
Syy oppisopimuskoulutuksen vähäiselle käytölle löytyy usein sen kustannuksista, sillä yritykset kokevat erityisesti opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan oppisopimuskoulutuksen kalliiksi. Ratkaisu oppisopimuskoulutuksen käytön lisäämiseen yrityksissä löytyisi Ojan mukaan palkkakustannusten porrastamisesta opiskelujen alkuvaiheessa esimerkiksi yrityksille maksetun, nuorten kouluttamiseen tarkoitetun oppisopimustuen kautta.
”Osaajakyselyn vastaajayrityksistä 37 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta enemmän, jos sitä tuettaisiin taloudellisesti nykyistä enemmän. Taloudellinen tuki saisi mahdollisesti toiset 37 prosenttia vastaajista hyödyntämään oppisopimuskoulutusta nykyistä enemmän”, Oja korostaa.
Yritykset tarvitsevat lisää tietoa oppisopimuskoulutuksesta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen liittyvää tietoa tarvitaan lisää koko Suomessa, mutta erityisesti Helsingin seudulla: vain kolmannes (33 prosenttia) Helsingin seudun vastaajista koki, että oppisopimukseen liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, jotta yritys voisi tarvittaessa hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Muualla Suomessa lähes puolella yrityksistä (47 prosenttia) oli riittävästi tietoa oppisopimuskoulutuksista.
”Yrityksillä ei välttämättä ole tietoa siitä, että oppisopimuksen voi nykyään solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija ja työnantajayritys tutustuvat toisiinsa ennen sitoutumista koko tutkinnon kestävään oppisopimuskoulutukseen. Haastan oppilaitokset aktiiviseen yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta tietoisuus oppisopimuksen mahdollisuuksista kasvaa”, kannustaa Vataja.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 20.–23.9.2022 ja kyselyyn vastasi 369 Helsingin seudun kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Oja, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö,
Ennakointikamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija,
riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, p. 040 536 0954
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtajaksi logistiikka-alan johtaja Hanna Korvenpää27.11.2025 17:34:24 EET | Tiedote
Logistiikkayhtiö Kuehne+Nagelin Suomen toimitusjohtaja Hanna Korvenpää on valittu Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä vuoden 2026 alusta.
Vantaan ratikka on elinkeinoelämälle tärkeä investointi – ”Tukee yritysten kasvua”31.10.2025 12:35:24 EET | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari kannattaa Vantaan ratikan rakentamista, jota se pitää koko seudun elinvoimaa vahvistavana investointina. ”Vantaan ratikka ei ole vain liikennehanke, vaan seudun elinkeinoelämän kasvualusta. Se tukee yritysten kasvua, uusien työpaikkojen syntymistä, TKI-toimintaa, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Vantaan on hoidettava talouttaan vastuullisesti, mutta suurten kaupunkien on rakennettava myös vaikeina aikoina”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Ratikka on Vantaalle kasvua ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu. Se lujittaa Vantaan asemaa yhtenä pääkaupunkiseudun kasvumoottoreista. Ratikka parantaa saavutettavuutta, helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja sujuvoittaa logistiikkaa. Yhteys tukee erityisesti Aviapoliksen kehitystä kansainvälisenä yritys- ja innovaatiokeskittymänä.
Korjaustiedote: Kohtaanto-ongelma kärjistyy Helsingin seudulla – jopa 46 prosenttia alueen yrityksistä kokee pulaa osaavasta työvoimasta14.10.2025 11:23:44 EEST | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamarin kohtaanto-ongelmaa koskevassa julkaisussa ja tiedotteessa on virhe. Virhe johtuu tiedonkeruuvaiheessa tehdyistä muutoksista. Tämä tarkoittaa, että tiedotteessa on tulkintavirhe eikä kyselyn tieto myöskään ole vertailukelpoista aiempiin vuosiin verrattuna.
Kohtaanto-ongelma kärjistyy Helsingin seudulla – jopa 46 prosenttia alueen yrityksistä kokee pulaa osaavasta työvoimasta14.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tiedotteesta on tehty korjaustiedote 14.10. kello 11.23: https://www.sttinfo.fi/tiedote/71527114/korjaustiedote-kohtaanto-ongelma-karjistyy-helsingin-seudulla-jopa-46-prosenttia-alueen-yrityksista-kokee-pulaa-osaavasta-tyovoimasta?publisherId=26487429&lang=fi Jopa 46 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksille tehdystä kyselystä. Yritysten kokema osaajapula Helsingin seudulla on nopeasti kroonistunut. Vielä keväällä pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta koki 35 prosenttia alueen yrityksistä. ”Pula osaajista pahenee, vaikka työvoiman tarjontaa on enemmän kuin aikoihin. Tässä on kyse vakavasta rakenteellisesta ongelmasta, johon on löydettävä nopeasti ratkaisuja”, sanoo johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista. 33 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee, että työvoiman saatavuus on tasapainossa ja 20 prosenttia, että osaavasta työvoimasta on
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät hieman kohentuneet – ”Työllisyysnäkymät kuitenkin vaimeammat kuin keväällä”19.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä korkeintaan kohtuullisiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja suhdannenäkymistä ovat hieman valoisampia kuin viime maaliskuussa. Sen sijaan työllisyysnäkymät ovat maaliskuuta huonommat. ”Helsingin seudun yritysten toimitusjohtajille tekemässämme kyselyssä näkyy vain pieniä merkkejä paremmasta suhdanteesta. Vaikka yritysten arviot liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet, kannattavuus ja suhdannenäkyvät ovat edelleen välttäviä. Työvoiman kysynnän ei odoteta vahvistuvan, joten työllisyystilanne jatkuu vaikeana”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme