Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ei tunneta yrityksissä riittävän hyvin
Kauppakamareiden osaajakyselyn vastaajayrityksistä 31 prosenttia oli hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta harvoin ja peräti 54 prosenttia yrityksistä ei ollut käyttänyt oppisopimuskoulutusta lainkaan. Helsingin seudulla oppisopimuskoulutuksen suosio yritysten keskuudessa oli selvästi muuta Suomea vähäisempi: muualla Suomessa 61 prosenttia vastaajayrityksistä oli käyttänyt oppisopimuskoulusta säännöllisesti tai ainakin ajoittain.
”Tulos ei yllätä, sillä oppisopimuskoulutuksella suoritettujen tutkintojen määrä laski Uudellamaalla vuosina 2018–2020, kun muualla Suomessa oppisopimuksella suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi”, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Vaikka Helsingin seudun yrityksistä melko pieni osa on hyödyntänyt oppisopimusta, yli puolet vastaajista (56 prosenttia) pitää kuitenkin oppisopimuskoulutuksen lisäämistä tärkeänä keinona turvata osaavan työvoiman saatavuutta.
”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti nuorten koulutusmuotona. Pula osaavista tekijöistä on kroonistunut. Oppisopimusten kautta on mahdollista rekrytoida tulevaisuuden osaajia ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän”, Vataja painottaa.
Oppisopimuskoulutus edistää työllistymistä
“Oppisopimuskoulutuksen vajaakäytöstä pitäisi päästä eroon, sillä tutkintolajista, opiskelijan iästä tai koulutusalasta riippumatta oppisopimuksella suoritetut tutkinnot näyttävät tuottavan sangen hyviä tuloksia Uudellamaalla”, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Hänen mukaansa vuosina 2009–2020 yli 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksella tutkinnon suorittaneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti töissä. Kun mukaan lasketaan työlliset opiskelijat, nousee osuus yli 90 prosenttiin.
”Oppisopimusopiskelijat työllistyvät selvästi paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan oppisopimuksella. Ero työllistymisessä on erityisen suuri nuorilla opiskelijoilla”, Oja kertoo.
Taloudellinen tuki lisäisi oppisopimuskoulutusta
Syy oppisopimuskoulutuksen vähäiselle käytölle löytyy usein sen kustannuksista, sillä yritykset kokevat erityisesti opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan oppisopimuskoulutuksen kalliiksi. Ratkaisu oppisopimuskoulutuksen käytön lisäämiseen yrityksissä löytyisi Ojan mukaan palkkakustannusten porrastamisesta opiskelujen alkuvaiheessa esimerkiksi yrityksille maksetun, nuorten kouluttamiseen tarkoitetun oppisopimustuen kautta.
”Osaajakyselyn vastaajayrityksistä 37 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta enemmän, jos sitä tuettaisiin taloudellisesti nykyistä enemmän. Taloudellinen tuki saisi mahdollisesti toiset 37 prosenttia vastaajista hyödyntämään oppisopimuskoulutusta nykyistä enemmän”, Oja korostaa.
Yritykset tarvitsevat lisää tietoa oppisopimuskoulutuksesta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen liittyvää tietoa tarvitaan lisää koko Suomessa, mutta erityisesti Helsingin seudulla: vain kolmannes (33 prosenttia) Helsingin seudun vastaajista koki, että oppisopimukseen liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, jotta yritys voisi tarvittaessa hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Muualla Suomessa lähes puolella yrityksistä (47 prosenttia) oli riittävästi tietoa oppisopimuskoulutuksista.
”Yrityksillä ei välttämättä ole tietoa siitä, että oppisopimuksen voi nykyään solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija ja työnantajayritys tutustuvat toisiinsa ennen sitoutumista koko tutkinnon kestävään oppisopimuskoulutukseen. Haastan oppilaitokset aktiiviseen yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta tietoisuus oppisopimuksen mahdollisuuksista kasvaa”, kannustaa Vataja.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 20.–23.9.2022 ja kyselyyn vastasi 369 Helsingin seudun kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Oja, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö,
Ennakointikamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija,
riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, p. 040 536 0954
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Kutsu medialle: Miten saadaan aikaan taloudellista tulosta johtamalla ihmislähtöisesti?30.8.2024 10:03:00 EEST | Kutsu
Helsingin seudun kauppakamari kutsuu toimittajat Ihmisjohtaja-kirjan julkistamistilaisuuteen.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät yhä heikot – liikevaihto ja kannattavuus menossa parempaan suuntaan21.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä välttäviksi. Arviot ovat kuitenkin hieman kohentuneet viime huhtikuusta, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan merkittävää myönteistä suhdannekäännettä ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä pysyy maltillisena tai saattaa jopa heiketä loppuvuotta kohti. Helsingin seudun yrityksistä 42 prosenttia arvioi Helsingin seudun suhdannenäkymät muuta maata paremmiksi. Yhdeksän prosenttia arvioi ne muuta maata huonommiksi. 28 prosenttia puolestaan yhtä hyviksi.
Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut koronapandemiaa edeltävälle tasolle – ”Ydinkeskustasta kadonnut yli sata liikettä”24.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista, edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Helsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019. Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Helsingin ydinkeskusta tarvitsee kaksi autoliikenteen poikittaisyhteyttä – Kaivokatua ei saa sulkea autoilta25.6.2024 13:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunki suunnittelee Kaivokadun katkaisemista autoliikenteeltä. Muutoksen jälkeen ydinkeskustan ainoaksi autoliikenteen poikittaisyhteydeksi jäisivät Esplanadit. Toimenpiteen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna ei ole arvioitu. Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Ne edellyttävät, että suunnitelmaluonnoksesta ja Kaivokadun muutosesityksestä tehdään liikenne- ja elinvoimavaikutusten arviointi, jossa muutosta verrataan nykyhetkeen. Helsingin kaupungin muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa ydinkeskustan kävelymahdollisuuksia ja lisätä viihtyisyyttä. Koska raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä Kaivokadulla suunnitelmassa tuplaantuu, kävelyolosuhteet paranevat vain hieman. Ydinkeskustan ruuhkautuminen lisääntyisi ja liikennejärjestelmän toimivuus poikkeustilanteissa vaarantuisi.
Ennakointikamari: Kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdallaan kysytyimmissä ammateissa Uudellamaalla18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhdenkään Uudenmaan 15 kysytyimmän ammatin kysyntä ja tarjonta ei ole tasapainossa. Kysytyimmät ammatit ovat niitä, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Kuorma-auton ja erikoisajoneuvon kuljettajille on Uudellamaalla samaan aikaan tarjolla paljon avoimia työpaikkoja, toisaalta työttömiä kuljettajia on paljon. Pula on lähihoitajista, sairaanhoitajista, kodinhoitajista, lastentarhanopettajista ja vartijoista. Sen sijaan ylitarjontaa on esimerkiksi myyjistä, lastenhoitotyöntekijöistä ja tarjoilijoista. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. ”Tilanne on huolestuttava, sillä arvioiden mukaan kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa merkittävässä osassa listan ammateissa vuoteen 2028 mennessä”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa työllisyystilannetta Uudellamaalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme