Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ei tunneta yrityksissä riittävän hyvin
2.11.2022 06:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Kauppakamareiden osaajakyselyn vastaajayrityksistä 31 prosenttia oli hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta harvoin ja peräti 54 prosenttia yrityksistä ei ollut käyttänyt oppisopimuskoulutusta lainkaan. Helsingin seudulla oppisopimuskoulutuksen suosio yritysten keskuudessa oli selvästi muuta Suomea vähäisempi: muualla Suomessa 61 prosenttia vastaajayrityksistä oli käyttänyt oppisopimuskoulusta säännöllisesti tai ainakin ajoittain.
”Tulos ei yllätä, sillä oppisopimuskoulutuksella suoritettujen tutkintojen määrä laski Uudellamaalla vuosina 2018–2020, kun muualla Suomessa oppisopimuksella suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi”, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Vaikka Helsingin seudun yrityksistä melko pieni osa on hyödyntänyt oppisopimusta, yli puolet vastaajista (56 prosenttia) pitää kuitenkin oppisopimuskoulutuksen lisäämistä tärkeänä keinona turvata osaavan työvoiman saatavuutta.
”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti nuorten koulutusmuotona. Pula osaavista tekijöistä on kroonistunut. Oppisopimusten kautta on mahdollista rekrytoida tulevaisuuden osaajia ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän”, Vataja painottaa.
Oppisopimuskoulutus edistää työllistymistä
“Oppisopimuskoulutuksen vajaakäytöstä pitäisi päästä eroon, sillä tutkintolajista, opiskelijan iästä tai koulutusalasta riippumatta oppisopimuksella suoritetut tutkinnot näyttävät tuottavan sangen hyviä tuloksia Uudellamaalla”, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Hänen mukaansa vuosina 2009–2020 yli 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksella tutkinnon suorittaneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti töissä. Kun mukaan lasketaan työlliset opiskelijat, nousee osuus yli 90 prosenttiin.
”Oppisopimusopiskelijat työllistyvät selvästi paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan oppisopimuksella. Ero työllistymisessä on erityisen suuri nuorilla opiskelijoilla”, Oja kertoo.
Taloudellinen tuki lisäisi oppisopimuskoulutusta
Syy oppisopimuskoulutuksen vähäiselle käytölle löytyy usein sen kustannuksista, sillä yritykset kokevat erityisesti opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan oppisopimuskoulutuksen kalliiksi. Ratkaisu oppisopimuskoulutuksen käytön lisäämiseen yrityksissä löytyisi Ojan mukaan palkkakustannusten porrastamisesta opiskelujen alkuvaiheessa esimerkiksi yrityksille maksetun, nuorten kouluttamiseen tarkoitetun oppisopimustuen kautta.
”Osaajakyselyn vastaajayrityksistä 37 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta enemmän, jos sitä tuettaisiin taloudellisesti nykyistä enemmän. Taloudellinen tuki saisi mahdollisesti toiset 37 prosenttia vastaajista hyödyntämään oppisopimuskoulutusta nykyistä enemmän”, Oja korostaa.
Yritykset tarvitsevat lisää tietoa oppisopimuskoulutuksesta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen liittyvää tietoa tarvitaan lisää koko Suomessa, mutta erityisesti Helsingin seudulla: vain kolmannes (33 prosenttia) Helsingin seudun vastaajista koki, että oppisopimukseen liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, jotta yritys voisi tarvittaessa hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Muualla Suomessa lähes puolella yrityksistä (47 prosenttia) oli riittävästi tietoa oppisopimuskoulutuksista.
”Yrityksillä ei välttämättä ole tietoa siitä, että oppisopimuksen voi nykyään solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija ja työnantajayritys tutustuvat toisiinsa ennen sitoutumista koko tutkinnon kestävään oppisopimuskoulutukseen. Haastan oppilaitokset aktiiviseen yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta tietoisuus oppisopimuksen mahdollisuuksista kasvaa”, kannustaa Vataja.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 20.–23.9.2022 ja kyselyyn vastasi 369 Helsingin seudun kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Oja, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö,
Ennakointikamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija,
riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, p. 040 536 0954
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Pitäjänmäellä varmistettava teollisuuden toimintaedellytykset27.10.2026 14:02:43 EET | Tiedote
Helsingin kaupunki päivittää Pitäjänmäen yritysalueen yleiskaavaa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä asuntorakentamisen mahdollisuuksia alueella. Osayleiskaavoitusta koskevassa kannanotossaan Helsingin seudun kauppakamari pitää Pitäjänmäen yritysalueen uudistamista välttämättömänä. Asuntorakentamisen mahdollistaminen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen on tehtävä kuitenkin siten, ettei teollisuustoiminta alueella vaarannu ja sen logistiset yhteydet turvataan.
Elokuu Uudenmaan matkailun ennätyskuukausi – ulkomaalaisten hotelliyöpymisiä lähes 455 00021.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ulkomaalaisten hotelliyöpymisiä Uudellamaalla kirjattiin 454 589 elokuussa 2026. Se on noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuun vahvuus kertoo matkailukauden painottumisesta loppukesään. Myös heinäkuu oli ennätyksellinen. Kesäkuussa yöpymiset sen sijaan vähenivät kahdeksan prosenttia.
Kilometrimaksu koko maahan – ei erillisiä ruuhkamaksuja Helsingin seudulle15.10.2026 13:05:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari vastustaa liikenne- ja viestintäministeriön ehdottamia alueellisia ruuhkamaksuja, mutta kannattaa sen sijaan koko maan kattavia kilometrimaksuja.
Selvitys käynnistyi: miten Itä-Uudestamaasta tulee vihreän siirtymän klusteri7.10.2026 08:45:34 EEST | Tiedote
Itä-Uudellamaalla on aloitettu selvitystyö, joka pohjustaa alueen vihreän siirtymän klusterin syntymistä. Klusteri kokoaa alueen yritykset, kunnat ja osaajat yhteistyöhön, joka vahvistaa elinvoimaa, houkuttelee investointeja ja luo uusia työpaikkoja. Selvitystä koordinoi Helsingin seudun kauppakamari.
Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote
Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme