Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ei tunneta yrityksissä riittävän hyvin

Kauppakamareiden osaajakyselyn vastaajayrityksistä 31 prosenttia oli hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta harvoin ja peräti 54 prosenttia yrityksistä ei ollut käyttänyt oppisopimuskoulutusta lainkaan. Helsingin seudulla oppisopimuskoulutuksen suosio yritysten keskuudessa oli selvästi muuta Suomea vähäisempi: muualla Suomessa 61 prosenttia vastaajayrityksistä oli käyttänyt oppisopimuskoulusta säännöllisesti tai ainakin ajoittain.

”Tulos ei yllätä, sillä oppisopimuskoulutuksella suoritettujen tutkintojen määrä laski Uudellamaalla vuosina 2018–2020, kun muualla Suomessa oppisopimuksella suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi”, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.

Vaikka Helsingin seudun yrityksistä melko pieni osa on hyödyntänyt oppisopimusta, yli puolet vastaajista (56 prosenttia) pitää kuitenkin oppisopimuskoulutuksen lisäämistä tärkeänä keinona turvata osaavan työvoiman saatavuutta.

”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti nuorten koulutusmuotona. Pula osaavista tekijöistä on kroonistunut. Oppisopimusten kautta on mahdollista rekrytoida tulevaisuuden osaajia ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän”, Vataja painottaa.

Oppisopimuskoulutus edistää työllistymistä

“Oppisopimuskoulutuksen vajaakäytöstä pitäisi päästä eroon, sillä tutkintolajista, opiskelijan iästä tai koulutusalasta riippumatta oppisopimuksella suoritetut tutkinnot näyttävät tuottavan sangen hyviä tuloksia Uudellamaalla”, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Hänen mukaansa vuosina 2009–2020 yli 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksella tutkinnon suorittaneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti töissä. Kun mukaan lasketaan työlliset opiskelijat, nousee osuus yli 90 prosenttiin.

”Oppisopimusopiskelijat työllistyvät selvästi paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan oppisopimuksella. Ero työllistymisessä on erityisen suuri nuorilla opiskelijoilla”, Oja kertoo.

Taloudellinen tuki lisäisi oppisopimuskoulutusta

Syy oppisopimuskoulutuksen vähäiselle käytölle löytyy usein sen kustannuksista, sillä yritykset kokevat erityisesti opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan oppisopimuskoulutuksen kalliiksi. Ratkaisu oppisopimuskoulutuksen käytön lisäämiseen yrityksissä löytyisi Ojan mukaan palkkakustannusten porrastamisesta opiskelujen alkuvaiheessa esimerkiksi yrityksille maksetun, nuorten kouluttamiseen tarkoitetun oppisopimustuen kautta.

”Osaajakyselyn vastaajayrityksistä 37 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta enemmän, jos sitä tuettaisiin taloudellisesti nykyistä enemmän. Taloudellinen tuki saisi mahdollisesti toiset 37 prosenttia vastaajista hyödyntämään oppisopimuskoulutusta nykyistä enemmän”, Oja korostaa.

Yritykset tarvitsevat lisää tietoa oppisopimuskoulutuksesta

Oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen liittyvää tietoa tarvitaan lisää koko Suomessa, mutta erityisesti Helsingin seudulla: vain kolmannes (33 prosenttia) Helsingin seudun vastaajista koki, että oppisopimukseen liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, jotta yritys voisi tarvittaessa hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Muualla Suomessa lähes puolella yrityksistä (47 prosenttia) oli riittävästi tietoa oppisopimuskoulutuksista.

”Yrityksillä ei välttämättä ole tietoa siitä, että oppisopimuksen voi nykyään solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija ja työnantajayritys tutustuvat toisiinsa ennen sitoutumista koko tutkinnon kestävään oppisopimuskoulutukseen. Haastan oppilaitokset aktiiviseen yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta tietoisuus oppisopimuksen mahdollisuuksista kasvaa”, kannustaa Vataja.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 20.–23.9.2022 ja kyselyyn vastasi 369 Helsingin seudun kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta.