Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ei tunneta yrityksissä riittävän hyvin
2.11.2022 06:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Kauppakamareiden osaajakyselyn vastaajayrityksistä 31 prosenttia oli hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta harvoin ja peräti 54 prosenttia yrityksistä ei ollut käyttänyt oppisopimuskoulutusta lainkaan. Helsingin seudulla oppisopimuskoulutuksen suosio yritysten keskuudessa oli selvästi muuta Suomea vähäisempi: muualla Suomessa 61 prosenttia vastaajayrityksistä oli käyttänyt oppisopimuskoulusta säännöllisesti tai ainakin ajoittain.
”Tulos ei yllätä, sillä oppisopimuskoulutuksella suoritettujen tutkintojen määrä laski Uudellamaalla vuosina 2018–2020, kun muualla Suomessa oppisopimuksella suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi”, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Vaikka Helsingin seudun yrityksistä melko pieni osa on hyödyntänyt oppisopimusta, yli puolet vastaajista (56 prosenttia) pitää kuitenkin oppisopimuskoulutuksen lisäämistä tärkeänä keinona turvata osaavan työvoiman saatavuutta.
”Oppisopimuskoulutuksessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia erityisesti nuorten koulutusmuotona. Pula osaavista tekijöistä on kroonistunut. Oppisopimusten kautta on mahdollista rekrytoida tulevaisuuden osaajia ja sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän”, Vataja painottaa.
Oppisopimuskoulutus edistää työllistymistä
“Oppisopimuskoulutuksen vajaakäytöstä pitäisi päästä eroon, sillä tutkintolajista, opiskelijan iästä tai koulutusalasta riippumatta oppisopimuksella suoritetut tutkinnot näyttävät tuottavan sangen hyviä tuloksia Uudellamaalla”, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin koordinoiman Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Hänen mukaansa vuosina 2009–2020 yli 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksella tutkinnon suorittaneista oli vuosi valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti töissä. Kun mukaan lasketaan työlliset opiskelijat, nousee osuus yli 90 prosenttiin.
”Oppisopimusopiskelijat työllistyvät selvästi paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan oppisopimuksella. Ero työllistymisessä on erityisen suuri nuorilla opiskelijoilla”, Oja kertoo.
Taloudellinen tuki lisäisi oppisopimuskoulutusta
Syy oppisopimuskoulutuksen vähäiselle käytölle löytyy usein sen kustannuksista, sillä yritykset kokevat erityisesti opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan oppisopimuskoulutuksen kalliiksi. Ratkaisu oppisopimuskoulutuksen käytön lisäämiseen yrityksissä löytyisi Ojan mukaan palkkakustannusten porrastamisesta opiskelujen alkuvaiheessa esimerkiksi yrityksille maksetun, nuorten kouluttamiseen tarkoitetun oppisopimustuen kautta.
”Osaajakyselyn vastaajayrityksistä 37 prosenttia hyödyntäisi oppisopimuskoulutusta enemmän, jos sitä tuettaisiin taloudellisesti nykyistä enemmän. Taloudellinen tuki saisi mahdollisesti toiset 37 prosenttia vastaajista hyödyntämään oppisopimuskoulutusta nykyistä enemmän”, Oja korostaa.
Yritykset tarvitsevat lisää tietoa oppisopimuskoulutuksesta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen liittyvää tietoa tarvitaan lisää koko Suomessa, mutta erityisesti Helsingin seudulla: vain kolmannes (33 prosenttia) Helsingin seudun vastaajista koki, että oppisopimukseen liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, jotta yritys voisi tarvittaessa hyödyntää oppisopimuskoulutusta. Muualla Suomessa lähes puolella yrityksistä (47 prosenttia) oli riittävästi tietoa oppisopimuskoulutuksista.
”Yrityksillä ei välttämättä ole tietoa siitä, että oppisopimuksen voi nykyään solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Tämä mahdollistaa sen, että opiskelija ja työnantajayritys tutustuvat toisiinsa ennen sitoutumista koko tutkinnon kestävään oppisopimuskoulutukseen. Haastan oppilaitokset aktiiviseen yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta tietoisuus oppisopimuksen mahdollisuuksista kasvaa”, kannustaa Vataja.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 20.–23.9.2022 ja kyselyyn vastasi 369 Helsingin seudun kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Oja, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö,
Ennakointikamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija,
riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, p. 040 536 0954
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, 046 878 7540
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme