Uutta tietoa karhukaisten kyvyistä – tutkijat löysivät Suomesta myös kokonaan uuden lajin
Karhukaisia tavataan useimmiten kosteissa mikroelinympäristöissä – ne viihtyvät esimerkiksi metsäsammalissa ja lehtikarikkeissa. Niiden kyky anhydrobioosiin (peruttavissa oleva, lähes täydellinen kehonnesteiden menetys) antaa niille kuitenkin mahdollisuuden asettua myös suhteellisen kuiviin elinympäristöihin.
Hiekkadyynit ovat ainutlaatuinen, joskin vähän tutkittu ekosysteemi erityisesti mikroskooppisten eliöiden monimuotoisuuden osalta. Pohjois-Pohjanmaalta, Rokuan kansallispuiston hiekkamailla kasvavista sammalista ja jäkälistä löydettiin hiljattain uusi karhukaislaji. Sen tieteellinen nimi - Macrobiotus naginae - on saanut inspiraationsa Harry Potter -kirjojen hahmosta.
”Nimi juontuu kirjasta tutun lordi Voldemortin käärmetoverista nimeltä Nagini, jolla on surullinen taustatarina. Naginin muuttuminen naisesta raajattomaksi pedoksi muistuttaa raajojen vähenemisen evolutiivista mallia, jonka nämä hiekan pikkuasukit usein käyvät läpi. Macrobiotus naginae -karhukaisen kynnet ovat huomattavasti pienentyneet, mikä on eduksi hiekanjyvien välissä ryömiessä”, kertoo tutkija Sara Calhim Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Tutkimus korostaa ekologisen perustutkimuksen ja taksonomisten menetelmien soveltamisen merkitystä heikosti tunnettujen eläinlajien kohdalla.
”Nykyisestä biologisesta monimuotoisuudesta tarvitaan entistä kattavampi käsitys. Sen avulla ainutlaatuisia elinympäristöjä, kuten vaikkapa sisämaan hiekkadyynejä, voidaan suojella tehokkaammin.”
Karhukainen selviytyy jopa etanan suolistosta
Erot eri lajien kyvyssä levittäytyä uusiin elinympäristöihin vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Pienten organismien, kuten vaikkapa karhukaisten, levittäytymiskyvyn uskotaan olevan rajallinen ja tapahtuvan suurelta osin tuulen ja veden avustuksella.
Uudessa tutkimuksessa on kuitenkin saatu ensimmäiset suorat näytöt siitä, että sammalissa elävät karhukaiset pystyvät selviytymään kulkeutumisesta hieman suuremman eliön, lehtokotilon, suoliston läpi. Tämä puolestaan mahdollistaa niille levittäytymisen kokoonsa nähden huomattavan suurelle alueelle.
Tutkijat onnistuivat löytämään ja ottamaan talteen eläviä karhukaisia Arianta arbustorium -kotiloiden ulosteista. Toinen kahdesta näin kerätystä karhukaislajista pystyi perustamaan laboratoriossa populaation.
Eloonjäämiskykyä arvioitiin tarkemmin koeasetelman avulla: kotiloita ruokittiin kontrolloiduissa olosuhteissa tietyllä määrällä sammalissa elävää karhukaislajia (Macrobiotus ripperi). Kotiloiden ulosteita tutkittiin neljän peräkkäisen päivän ajan.
Tutkimuksessa havaittiin, että kolmannes kaikista kotilon nauttimista karhukaisista päätyi ruuansulatuksen läpi ulosteeseen elävänä. Ulosteesta löydettyjen karhukaisten huippu saavutettiin toisena päivänä. Lisäksi talteen otetut karhukaiset pystyivät selviytymään ja lisääntymään laboratorio-olosuhteissa.
Tämä kahden päivän viive voi tarkoittaa karhukaisen kulkeutumista jopa kymmenen metrin päähän siitä paikasta, missä se joutui syödyksi. Tämä on huomattava matka alle millimetrin kokoiselle eliölle, jonka itsenäisen liikkumisen estäisi muutaman millin kokoinen kuiva kohta alustassa.
Lisäksi kotilot ja karhukaiset suosivat saman tyyppisiä sammalrikkaita ja kosteita elinympäristöjä, joten matkan päämäärä on todennäköisesti sopiva myös eloonjääneille karhukaisille.
Mikro-organismien levittäytymisestä ja sijoittumisesta äärimmäisiin olosuhteisiin on vielä hyvin rajallisesti tietoa. Tämä tutkimus korostaa ekologisen perustutkimuksen merkitystä ymmärryksen parantamiseksi.
Julkaisut:
Vecchi, M., Stec, D., Tommi, V., Ryndov, S., Chartrain, J. & Calhim, S. (2022). Macrobiotus naginae sp. nov., a New Xerophilous Tardigrade Species from Rokua Sand Dunes (Finland). Zoological Studies.
Vuori, T., Calhim, S. & Vecchi, M. (2022). A lift in snail's gut provides an efficient colonization route for tardigrades. Ecology.
Tämä tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama.
Lisätietoja (englanniksi):
Sara Calhim, akatemiatutkija
+358 40 8745474
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme