Nuorten palvelupolut kuntoon – Helsinkiin tarvitaan yhden luukun toimipiste

Aktiivisesti päihteitä käyttävät 18–25-vuotiaat helsinkiläisnuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset kannattavat uudenlaisen matalan kynnyksen toimipisteen perustamista nuorten tukemiseksi. Siellä voisi viettää turvallisesti aikaa ja saisi yhdeltä luukulta ilman ajanvarausta apua esimerkiksi terveyshuoliin sekä toimeentulo- ja asunnottomuuskysymyksiin samoin kuin psykososiaalista tukea tai oikeusneuvontaa kriisitilanteissa.

A-klinikkasäätiön Yksikin kuolema on liikaa -esiselvitys mallintaa uuden palvelukonseptin, joka toteutettaisiin julkisen ja kolmannen sektorin moniammatillisena yhteistyönä. Uusi malli tarvittaisiin, koska nykyiset palvelurakenteet pikemminkin edistävät nuorten syrjäytymistä kuin ehkäisevät sitä, korostaa A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso. Palvelujen kehittämisessä tarvitaan Dal Mason mukaan nyt uusia keinoja sekä nuorten ja ammattilaisten kuulemista. Tuore esiselvitys tarjoaa ehdotuksia näihin molempiin.

– Parikymppiset päihteiden aktiivikäyttäjät tipahtavat pahasti palvelujen väliin etenkin elämän nivelvaiheissa, kun he esimerkiksi täysi-ikäistyvät tai siirtyvät lastensuojelun asiakkuudesta jälkihuollon piiriin. Näiden siirtymien helpottaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Luukulta luukulle kiertäminen on nuorille hyvin haastavaa, ja se pitkittää usein avunsaantia. Nykyjärjestelmän aiheuttamat vahingot maksavat yhteiskunnalle paljon enemmän kuin lisäsatsaus palvelujärjestelmän kehittämiseen, Dal Maso sanoo.

Palvelujen ulkopuolelle tipahtaessaan nuoret altistuvat hyväksikäytölle ja syrjäytymiselle sekä pahimmillaan huumekuolemille, joiden määrässä Suomi on Euroopan kärkeä. Esiselvitys osoittaa, että osa nuorista on päässyt mielenterveyspalvelujen piiriin vasta itsemurhaa yritettyään. Leimautumisen pelko taas saa monet karttamaan palveluihin hakeutumista. Tuen saaminen vaatii aivan liikaa nuoren omaa aktiivisuutta.

– Ammattilaiset tuovat esiselvityksessä vahvasti esille, että nuorten tulee päästä katkaisu- ja vieroitushoitoon välittömästi ja jonottamatta. Korvaushoitoon hakeutumisen prosessi sekä vieroitushoitoon hakeutuminen on nyt liian hidasta ja mutkikasta. Kun tähän yhdistyvät päihteitä käyttävien nuorten elämänhallinnan puutteet sekä se, että heille on usein haastavaa pystyä sopimaan ja pysymään etukäteen sovituissa vastaanottoajoissa solmuisen elämäntilanteensa vuoksi. Heitä voi myös olla vaikea tavoittaa yksinkertaisesti siksi, että puhelin on hukassa tai se ei toimi, Dal Maso sanoo.

Yksikin kuolema on liikaa -esiselvityshankkeeseen saatiin rahoitus Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Projektityöntekijä Aura Leskinen haastatteli sitä varten 29 nuorta pääasiassa Helsingin kaduilla. Lisäksi haastateltavina oli 75 päihteitä käyttävien nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista.

Yksikin kuolema on liikaa
Näin nuoret ja ammattilaiset vastasivat

Esiselvitys 18–25-vuotiaiden aktiivisesti päihteitä käyttävien helsinkiläisten tai Helsingin alueella palveluita käyt­tävien nuorten saamista palveluista.
Haastateltavina nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset.

Nykyjärjestelmä ei toimi. Aktiivisesti päihteitä käyttävät nuoret putoavat sosiaali- ja terveyspalvelujen piiristä päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien vuoksi.

Nuoret eivät tunne palveluita. Nuorisoasema, lastensuojelu ja päihdepoliklinikka tarjoavat nuorten mielestä osittain päällekkäisiä palveluita. Ensi- ja turvakotien palvelut samoin kuin kriisipuhelimen tai -päivystyksen kaltaiset kriisipalvelut ovat heille tuntemattomia.

Tuplahaasteeseen ei vastata. Yksi keskeinen haaste liittyy nuoriin, joilla on sekä päihteiden käytön että mielenterveyden haasteita. Monien kaipaama terapia tai keskusteluapu jää saamatta, ja mielenterveyspalveluihin hakeutumista pidetään melko vaikeana.

Leimautumisen pelko tulppana. Nuorten pelko rikosoikeudellisesta vastuusta vaikuttaa usein siihen, mitä nuori uskaltaa kertoa eri palveluissa elämästään. Tämän vuoksi ammattilaisten voi myös olla vaikeaa hahmottaa, mikä nuoren todellinen tilanne on.

Nuoret kutsuvat itseään narkkareiksi. Moni selvityksessä haastateltu nuori käyttää itsestään sanaa narkomaani tai narkkari. Narkomaanin identiteetin omaksuminen on huolestuttava signaali.

Asunnottomuus on yleistä. Moni haastatelluista nuorista on asunnoton. Osalla on mahdollisuus nukkua joskus öitä vanhemmillaan, osa majoittuu pääosin ystäviensä luona. Muutama sanoo kävelevänsä ympäri kaupunkia koko yön. Hätämajoituspalvelut ovat tuttuja suurimmalle osalle asunnottomista.

Asumisyksiköt eivät kiinnosta. Moni aktiivisesti päihteitä käyttävä nuori ei missään nimessä halua asumaan päihteitä aktiivisesti käyttäville tarkoitettuihin asumisyksiköihin, kuten Ruusulankadulle Sininauhan asumisyksikköön tai Alppikadulle Diakonissalaitoksen Aurora-taloon.

Jälkihuolto tuo suuria eroja. Jälkihuollossa olevien ja jälkihuollon piiriin kuulumattomien nuorten kokemuksissa on suuria eroja. Useimmilla esimerkiksi asuntoasiat ovat hoituneet melko hyvin jälkihuollon kautta, ja jälkihuollon palvelut vaikuttavat merkittävästi nuorten palvelukokemuksiin.

Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus arvossaan. Nuoret toivovat palveluihin lisää kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta, ja ne helpottaisivat heidän mukaansa esimerkiksi päihdekuntoutukseen hakeutumista. Myös vertaisena toimiminen kiinnostaa useita nuoria.

Uusi toimipiste Kallioon tai Itäkeskukseen. Haastatteluissa parhaaksi uuden toimipisteen sijainniksi valikoituivat Helsingin Kallio ja Itäkeskus.

Kiinteä toimipiste liikkuvaa parempi. Kiinteä toimipiste saa nuorilta ja ammattilaisilta enemmän kannatusta kuin liikkuva malli, mutta toimipisteen palvelukokonaisuuteen voisi liittyä myös liikkuvaa toimintaa.

Seitsemän palvelua kärjessä. Mielenterveyspalvelut, terveysneuvonta, päihdepalvelut, asumisneuvonta, lääkäripalvelut, kunnan sosiaalipalvelut sekä Kelan asiointipalvelut nousevat esiselvityksessä uuden toimipisteen tärkeimmiksi palveluiksi.
Julkisen ja kolmannen sektorin selkeä työnjako. Peruspalvelut säilyisivät kaupungin vastuulla, järjestöpuoli vastaisi kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnasta.

Haittoja vähentävä työote. Uuden palvelupisteen työote olisi haittoja vähentävä, ja olennaista on tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä.

8.11.2022 klo 18 vietetään huumeisiin kuolleiden muistotilaisuutta Helsingin Vanhassa kirkossa. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Irti Huumeista ry, Tukikohta ry, KRAN rf, Stop Huumeille ry, Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, Myllyhoitoyhdistys ry, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.