MTK:n Mikko Tiirola: Eduskunnan pysäytettävä esitys luonnonsuojelulaiksi

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti puheessaan maanomistajan omaisuudensuojaan liittyviä ongelmia. - 45 vuotta vanhaa lunastuslakia ei tämäkään hallitus saanut uudistettua. Epäoikeudenmukaisuus joka sähkönsiirtolinjoista ja niiden kelvottomista lunastuskorvauksista aiheutuu, uhkaa sinänsä tarpeellisen vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä, Tiirola harmittelee.  - Haluan antaa tässä vahvan viestin vaaleja odotteleville eduskuntaryhmille: Ottakaa nyt tosissanne se, että lunastustilanteissa maapohjalle määritettäisiin jatkossa vähimmäiskorvaustasoksi edes verottajan määrittämä arvo.

Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi. - Sitä ei saa päästää esitetyssä muodossa eduskunnasta läpi, toteaa Tiirola ykskantaan. - Esitetyssä muodossaan lakiesitys sisältää tietyille luontotyypeille korvauksettoman suojelun mahdollisuuden, mitä emme voi missään tapauksessa hyväksyä.

Hakkuiden rajoittamisen sijaan tarvitaan lisää kasvua

- Viime päivinä professoritasolta – tosin ei metsätieteilijöiden – on jälleen esitetty hakkuiden rajoittamista hiilinielujen pelastamiseksi. Se on kerta kaikkiaan väärä lääke, kuten on kasvullisten suometsien laaja ennallistaminen. Hakkuiden ja metsänhoidon rajoittamisen asemasta paras ilmastoteko on panostaa metsien kasvun lisäämiseen, muistuttaa Tiirola.

Luonnonvarakeskus esitti joitain vuosia sitten keinovalikoiman, joilla metsien kasvua voidaan lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin. - Kannustan kaikkia metsäsektorin toimijoita ponnistelemaan sen eteen, että LUKE:n esittämät keinot otetaan laajaan käyttöön. Tässä työssä tarvitaan metsänhoitoyhdistyksiä aivan kuten silloin vuosikymmeniä sittenkin, Tiirola painottaa.

Työkalut ovat Tiirolan mukaan tuttuja: Jalostettua viljelyaineistoa, ajallaan tehtyjä hakkuita ja hoitotöitä, lannoitusta sekä kuhunkin paikkaan ja maalajille sopivat metsänhoitomenetelmät. -Tämä onnistuu, jos samalla huolehditaan metsien terveydestä ja monimuotoisuuden turvaaminen tehdään fiksusti, Tiirola totesi.

- Sanoisin, että on aika uusia se oikea metsämarssi vuodelta 1950. Rohkenen esittää tämän haasteen koko suomalaiselle yhteiskunnalle Metsävaltuuskunnan 80 vuotisjuhlakokouksesta!