Yhteys Foresail-1-tiedesatelliittiin on menetetty – uuden satelliitin rakentaminen on jo alkanut

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 26. toukokuuta. Laukaisu sujui hyvin ja yhteys satelliittiin saatiin normaalisti. Yhteys menetettiin kuitenkin äkillisesti satelliitin lähettimen tehonnoston jälkeen kesäkuussa.
”Sen jälkeen tieto satelliitin tilasta ja ongelman kestosta on ollut arvailujen varassa. Halusimme antaa tiimille työrauhan satelliitin pelastamiseksi. Satelliitissa on monia varajärjestelmiä, joita on yritetty aktivoida radioteitse. Tämä työ jatkuu edelleen. Nyt meidän pitää valitettavasti hyväksyä, että yhteyslinkki satelliittiin on kuitenkin hyvin todennäköisesti menetetty”, kertoo satelliitin kehitystä ja rakentamista vetänyt apulaisprofessori Jaan Praks.
Aalto-yliopiston satelliittitiimi on osana huippuyksikköä kehittänyt satelliittilaboratoriossaan täysin uuden, avoimen satelliittialustan, joka koostuu muun muassa asentojärjestelmästä, radiosta, keskustietokoneesta, rungosta, antenneista ja asentosensoreista. Järjestelmä on koottu edullisista elektroniikkakomponenteista, jotta tulevaisuuden satelliitit olisivat halvempia. Ne eivät valitettavasti aina kestä avaruuden olosuhteita.
Praks sanoo suoraan, että satelliitin menetys on hänen tiimilleen ja koko huippuyksikölle suuri pettymys.
”Takaiskut kuitenkin aina opettavat ja vievät osaamista ja tutkimusta eteenpäin. Tässäkin projektissa on koulutettu kymmeniä diplomi-insinöörejä ja useita tohtoreita. Täytyy myös muistaa, että Suomen ensimmäinen satelliitti, jo viisi vuotta avaruudessa toiminut Aalto-1, avasi oven koko Suomen avaruusteollisuudelle. Ilman riskinottoa ei tule läpimurtoja”, hän korostaa.
Uuden satelliitin rakentaminen on jo aloitettu Aalto-yliopistossa. Se voidaan koota nopeasti jo tehdyn kehitystyön pohjalta. Satelliittiin tehdään parannuksia muun muassa tehojärjestelmiin ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen mahdollistaviin järjestelmiin. Myös hyötykuormista vastaavat tiimit Turun yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat jo rakennustyössä mukana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaan Praks
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh. 050 311 1950
minna.palmroth@helsinki.fi
Rami Vainio (lisätiedot liittyen satelliitin kantamaan partikkeliteleskooppi Pateen)
professori, Turun yliopisto
puh. 040 7397 347
rami.vainio@utu.fi
Pekka Janhunen (lisätiedot satelliitin plasmajarrusta)
tutkimuspäällikkö, Ilmatieteen laitos
puh. 029 539 4635
pekka.janhunen@fmi.fi
Emilia Kilpua
professori, Helsingin yliopisto
puh. 029 415 0615
emilia.kilpua@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
KAJ-yhtyeen Eurooppaa kiertänyt sauna mallinnettiin 3D:nä – Aalto-yliopisto tallentaa Pohjanmaan kulttuuriperintöä virtuaalitodellisuuteen16.5.2025 13:50:00 EEST | Tiedote
Kuka tahansa voi kurkistaa sisään Euroopan sydämet valloittaneen KAJ-yhtyeen kuuluisaan saunaan, sillä se on nyt mallinnettu 3D:nä. Aalto-yliopiston tutkijat kuvasivat saunan Vöyrillä osana laajempaa hanketta, jossa tallennetaan pohjalaista kulttuuriperintöä uudella tavalla. 3D-malli saunasta on nyt median vapaasti ladattavissa tästä kansiosta. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti eli MeMo on parhaillaan Pohjanmaan kiertueella mallintamassa paikallisia museoita, rakennuksia ja esineitä. Tarkoituksena on kehittää uudenlaisia tapoja visualisoida ja pelillistää kulttuuriperintöä, ja näin innostaa nuoria sen pariin. Samalla luodaan saavutettavia virtuaalikokemuksia – teekkarimaisella rohkeudella, MeMon johtaja Hannu Hyyppä muistuttaa. Mallinnusta tehdään useilla erilaisilla 3D-teknologioilla. ”Drooniteknologialla mallinnamme rakennetun ympäristön. Tätä yhdistetään sitten laserkeilausaineistoon, jota otetaan sekä ulkoa että sisältä. Erilaiset kamera-
Ennallistamisasetus ei yksin pysäytä luontokatoa kaupungeissa – laatu ratkaisee, ei pelkkä vihreän määrä15.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Helsingistä laaditut erilaiset skenaariot kaupungin kasvun ja kaupunkivihreän yhteensovittamisesta osoittivat, että viherryttämisellä on melko pieni vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi viherryttäminen edellyttäisi kaupunkirakenteen huomattavaa tiivistämistä.
EU Nature Restoration Law alone won’t halt urban biodiversity loss, says study15.5.2025 13:30:00 EEST | Press release
Urban greening alone has limited impact on biodiversity, and meeting EU restoration targets may require significantly densifying city structures, shows a new study.
Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely25 nyt laajempana kuin koskaan14.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Toukokuun lopussa kansainvälisen muoti- ja tekstiilimaailman katseet kohdistuvat Aalto-yliopistoon ja sen kärkitapahtumaan Näytös/Näyttely25. Mukana on koko Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen osaaminen, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (Fashion, Clothing and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä. Tapahtuma on kaksiosainen. Näytös25-muotinäytöstä on mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa osoitteessa aalto.fashion tai Instagram-tilillä @aalto_fashion torstaina 22.5.2025 alkaen klo 20.30. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely25 on yleisölle avoinna 16.–31.5.2025 Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksessa. Suomalaiselle muoti- ja tekstiiliosaamiselle on paljon kysyntää Muoti peilaa ympäröivän yhteiskunnan tilaa ja on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä kestävyyskriisin keskellä kamppaileva maailma tarvitsee erityisen paljon luovien alojen tarjoamaa pos
Filosofi Frank Martela tutki Minecraftia ja tappajadroonia – havaitsi, että tekoälyllä on vapaa tahto13.5.2025 16:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa tarkasteltiin Minecraft-pelin Voyager-agenttia ja kuvitteellista tappajadroonia. Martelan mukaan ne täyttävät kolme vapaan tahdon ehtoa – ja siksi tekoälylle tarvitaankin moraalista kompassia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme