Yli 70 prosenttia poliitikoista ei kiristäisi sijoittamisen verotusta – Uusi podcast avaa verotietoviikon

Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia – tästä väitteestä täysin samaa mieltä oli 26 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 46 prosenttia poliittisista vaikuttajista, joille FA teki kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.
Finanssialan erillisverotuksen kiristämiseen ei löytynyt valtaisaa kannatusta mistään puolueesta – tiukimmin erillisverotusta vastustivat keskustan kannattajat.
Vastaajat eivät myöskään toivoneet kiristyksiä säästämisen ja sijoittamisen verotukseen. Väitteen Ihmisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta kanssa samaa (33%) tai jokseenkin samaa mieltä (40%) oli yhteensä 73 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tarkoitus oli tunnustella ja testata keskeisten vaikuttajien suhtautumista Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin. Kyselyyn vastasi 127 poliittista vaikuttajaa. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluetoimistojen johto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.
Miksei vain kiristettäisi verotusta? Alivakuutussihteeri-podcastin vieraat paljastavat viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen
FA:n teettämän kyselytutkimuksen lukuja käsitellään myös Finanssialan Alivakuutussihteeri-podcastissa. Alivakuutussihteeri tekee verotusta käsittelevän jakson Miksei vain kiristettäisi verotusta? -jakson myötä näyttävän paluun. Jakso avaa uuden tuotantokauden, jossa vieraana on asiantuntijoita ja poliitikkoja käsittelemässä kuumia yhteiskunnallisia aiheita.
Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Podcastissa pohditaan, mitä tulevalla vaalikaudella verotuksessa pitäisi tehdä ja mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Keskustelijoilta löytyy selkeitä ehdotuksia:
”Tulevalla vaalikaudella kaikki kannusteet säästämiseen ja sijoittamiseen olisivat tervetulleita. Konkreettinen esimerkki olisi osakesäästötilin ylärajan tuplaaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon.”, FA:n Kauppi toteaa.
”Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kannatettava ajatus, mutta paikkaustakin on löydettävä. Sellaisia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi energiasektorilta. Isompana kokonaisuutena ensi vaalikaudella olisi saatava voimaan maakuntavero”, linjaa STTK:n Patrizio Lainá podcastissa.
”Ansiotuloverotuksen keventämisen näkisin mielelläni, mutta maakuntaveron käyttöönotossa ei pidä hötkyillä. On iso riski, että ansiotuloverotus kiristyy silloin. Väistämättä verorasitus eri maakunnissa eriytyisi”, sanoo EK:n Isomaa.
Keskustelijat paljastavat myös heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen. Lainán listalla kärkipaikan saa varallisuusveron poistaminen, Isomaan listalla kärkeen nousee kokonaistarkastelun puute – uusia lisäveroja ja hallinnollisia taakkoja on luotu koko ajan lisää, mutta kokonaisuutta ei ole katsottu. Piia-Noora Kauppi taas pitää suurimpana epäonnistumisena poukkoilevaa lisäeläkesäästämisen verokohtelua.
”Me tapoimme kaikkein sitoutuneimman pitkäaikaissäästämisen tuotteet. Kuluttajilta meni peräkkäisten veromuutosten vuoksi usko vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Niitä myytiin 90-luvulla vielä tuhansia vuodessa, mutta nyt niitä ei myydä enää juuri lainkaan”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiPirita RuokonenYhteiskuntasuhdepäällikkö
Puh:+358 20 793 4216pirita.ruokonen@finanssiala.fiKuvat




Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? - Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta14.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jopa 48 prosenttia suomalaisista uskoo valtion hoitavan kuljetuksen kotimaahan vakavan sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Alle 40-vuotiaat uskovat muita ikäryhmiä useammin valtion kustantavan kotiinkuljetuksen. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n (FA) Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselystä. Todellisuudessa paluukuljetuksen kustannukset saattavat kuitenkin nousta pahimmillaan jopa 200 000 euroon ilman voimassa olevaa matkavakuutusta. Ulkomaille lähdettäessä oman matkavakuutuksen sisältö tulee aina tarkistaa huolellisesti hyvissä ajoin etukäteen. Norstat Finland Oy:n vuonna 2025 tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1000).
Turvallinen arki ja vauraampi tulevaisuus – Huijausten torjunta ja kansankapitalismin edistäminen FA:n lobbauksen kärkiaiheita12.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Avoimuusrekisterin viimeisin ilmoituskausi päättyi 30.6.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 56 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.1.–30.6.2025 välisenä aikana. FA:n edustajat olivat yhteydessä 96 eri päättäjään ja virkamieheen. Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, vastasyntyneiden osakesäästötili, ASP-lainsäädännön kehittäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin edistäminen olivat useimmin käsiteltyjä aiheita FA:n lobbauksessa. Viimeisin toimintailmoitus kattaa tähän mennessä kirjatut tiedot, ja sitä voi lain mukaan tarvittaessa vielä täydentää määräaikaan 30.8.2025 mennessä. FA on julkaissut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 lähtien tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa
Rahastomarkkinoilla oli kesäkuussa myönteinen vire – uusia pääomia kertyi kaikkiin rahastoluokkiin yhteensä yli 1,3 miljardia euroa9.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,3 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 186 miljardia euroa.
Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.
Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote
Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme