Tiedote: Ukrainalaisia pedagogeja työllistetään Helsingin ruotsinkielisiin päiväkoteihin

Kello on yhdeksän tiistaiaamuna. Ruotsin kielen tunti on alkamassa Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa Arbiksessa, ja luokkahuoneessa odottaa joukko innokkaita kurssilaisia. Heitä yhdistää se, että kaikilla on pedagoginen tausta kotimaastaan Ukrainasta. Heidät on hyväksytty kurssille, jossa tavoitteena on oppia ruotsin kielen perusteet ja sen jälkeen työllistyä ruotsinkieliseen päiväkotiin Helsingissä.

Hankkeen alkuunpanija Alexandr Foy toimii monikielisenä ohjaajana Helsingin kaupungilla, ja hän on osallistunut aktiivisesti vapaaehtoistyöhön Ukrainasta pakenemaan joutuneiden ihmisten auttamiseksi. Yhden kurssille osallistujista hän tapasi jo Puolan ja Ukrainan rajalla.

- Olen työskennellyt kotouttamisasioiden parissa useita vuosia ja tiedän, että työllistyminen on äärimmäisen hyvä keino päästä osaksi yhteiskuntaa. Kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijänä tiedän myös, että osaavasta henkilökunnasta on suuri pula. Tämä hanke auttaa sekä vasta maahan saapuneiden kotouttamisessa että akuutissa henkilöstöpulassa, Foy sanoo.

Foy kertoo, että hän sai omien sosiaalisen median kanaviensa kautta kesän aikana satoja hakemuksia kurssille vain parissa viikossa. Hienoa oli, että kaikki pystyttiin järjestämään niin sujuvasti ja nopeasti.

- Huomasimme nopeasti suuren kysynnän. Haluan kiittää erityisesti kaupunkia ja Arbista siitä, että tämä saatiin toteutettua näin lyhyessä ajassa, Foy sanoo.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikkö Jenni Tirronen kiittää lämpimästi kaupungin monikielistä ohjaajaa Alexandr Foyta, joka teki aloitteen sekä Ukrainasta paenneiden että haastavassa henkilöstötilanteessa olevan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen auttamiseksi.

- Tällaisia innovatiivisia ideoita totisesti tarvitaan. Toivon, että voimme ohjata ja tukea uusia tulijoita parhaalla mahdollisella tavalla, jotta he voivat tuoda osaamistaan varhaiskasvatustoimintaan ja kokea olevansa osa yhteiskuntaa, Tirronen sanoo.

Ainoa puuttuva asia on kieli – toistaiseksi

Ukrainasta saapuneiden kurssilaisten joukossa on henkilöitä, joilla on pitkä kokemus päiväkodeissa työskentelystä, ja osa on työskennellyt myös koulussa. Kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on suurta: kurssilaiset kertovat, että suomalainen varhaiskasvatus ja koulujärjestelmä ovat toimineet innoituksena koulutuksen kehittämisessä Ukrainassa. Kunnianhimoiset tavoitteet entistä yksilöllisemmästä varhaiskasvatuksesta ovat korkealla, mutta käytännössä tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa, kun yhtä aikuista kohden voi Ukrainassa päiväkodissa olla 20 lasta.

Ruotsin kielen kurssi alkoi syyskuussa, ja nyt harjoittelu päiväkodeissa on alkanut. Harjoitteluista saadut kokemukset ovat pelkästään myönteisiä.

Osallistujat ovat kokeneet saaneensa lämpimän vastaanoton päiväkodeissa ja kuvailevat, kuinka ihanaa on tulla aamuisin töihin hoitamaan lapsia, jotka juoksevat innoissaan heidän luokseen antamaan aamuhalauksia. Monet ukrainalaiset puhuvat harjoittelukokemuksistaan selkeällä ruotsin kielellä, ja sanavarasto kasvaa nopeasti.

Omalla alalla työskentely saa tuntumaan olon kotoisaksi

Olena Taushan on työskennellyt päiväkodissa Ukrainassa 29 vuotta. Hän tuli Suomeen maaliskuussa neljän lapsensa kanssa ja otti vastaan siivoojan työn, kuten monet muutkin maahan vasta saapuneet ukrainalaiset.

Kesällä hän työskenteli Kansallismuseossa, joka järjesti leiritoimintaa ukrainalaisille lapsille. Taushanista oli hienoa päästä taas työskentelemään leireillä omalla äidinkielellään ja sen parissa, mihin hänet on koulutettu.

- Nyt kun olen aloittanut ruotsin kielen kurssin ja ollut työharjoittelussa päiväkodissa, tuntuu kuin joku olisi vihdoin antanut minulle happinaamarin, hän pohtii.

- Nyt voin taas hengittää.

Saman tunteen jakaa koko ryhmä. Kurssilaiset ovat yhtä mieltä siitä, kuinka tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta on työskennellä omalla alallaan. Kun voi tehdä töitä mielekkäässä työpaikassa, ikävät ajatukset siitä, että on joutunut pakenemaan omasta kodistaan, pysyvät helpommin poissa.

Tina Romberg on Arbiksen koulutussuunnittelija, joka koordinoi muun muassa Ruotsia maahanmuuttajille -kurssiohjelmaa.

- Näen kurssilaisten tulevan Arbikseen hyvin innostuneina joka päivä. Heillä on eräänlaista alkuvoimaa ja vahvuutta, joka tekee minut sanattomaksi: kuinka he jaksavat mennä eteenpäin, järjestää ja selvittää kaiken ottaen huomioon, mitä kotona on tapahtunut. Kun näen heitä, he ovat aina hyvällä tuulella ja heillä on aina myönteinen asenne, Romberg sanoo.

Suunnitelman mukaan ensimmäiset ukrainalaiset aloittavat työt Helsingin ruotsinkielisissä päiväkodeissa jo tammikuussa.