Avoin keskustelutilaisuus 17.11.: Keltaisen kirjaston uusi elämä
Kaikille avoin keskustelutilaisuus torstaina 17.11.2022 kello 18-19.30 Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde -rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa Tietoniekka-salissa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon sai tänä vuonna Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus. Arkkitehti Ari Sipisen suunnitteleman korjauksen myötä 1970-luvun kirjasto on saanut uuden elämän, vanhaa kunnioittaen.
Avoimessa keskustelutilaisuudessa muutoksesta kertoo voittajakohteen peruskorjauksesta vastannut arkkitehti Ari Sipinen. Lisäksi paikalla on Lähteen toinen suunnittelija arkkitehti Merja Kiviranta BST-arkkitehdit Oystä.
Tilaisuudessa esitellään myös vuonna 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saanutta jyväskyläläiskohdetta, Puukuokkaa. Kohteesta kertovat professori ja arkkitehti Anssi Lassila sekä Puukuokan rakentaneen Lakea Oy:n edustajat.
Keskustelua johtaa Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöjohtaja, tekniikan tohtori Leena Rossi.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.
Tämän vuoden palkinnon valitsijana toimi elokuvantekijä Klaus Härö, joka kuvaa kirjastorakennusta näin: ”Palkinnon voittaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto, saa hymyn huulille. Sisään astuessa vastaan tulee valo ja väri. Kohde ei tarjoa kuitenkaan pelkkää silmänruokaa ja hetken hohdetta. Teho menee ensivaikutelmaa syvemmälle. Voittajaksi valitsemassani työssä korostuvat kunnioitus ja kohtaamisen merkitys.”
Tilausuuden järjestävät Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylä-Seura. Tilaisuus on osa Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toimintaa ja sinne on vapaa pääsy.
Opastettu kierros Lähde-rakennuksessa ennen keskustelutilaisuutta kello 17-17.45. Lähtö ensimmäisen kerroksen kahvion edestä. Ilmoittautumiset tästä linkistä. Mukaan kierrokselle mahtuu 20 henkeä.
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Pirjo Vuorinen, puh. 040 550 6099, pirjo.vuorinen@jyu.fi
Ohjelma:
- Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde – arkkitehtuurin Finlandia palkinto 2022, arkkitehdit Ari Sipinen ja Merja Kiviranta
- Puukuokka – arkkitehtuurin Finlandia-palkinto 2015, professori, arkkitehti Anssi Lassila
Kommenttipuheenvuoro Lakea - Keskustelua ja kysymyksiä yleisöltä
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Avaruusluotaimen kamera paljastaa asteroidien koostumuksen – apua kaivosteollisuuteen tai Maata uhkaavien asteroidien torjuntaan9.6.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Leevi Lind tarkasteli väitöskirjatyössään Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa asteroideista otettujen spektrikuvien käsittelyä erilaisin laskennallisin menetelmin. Väitöskirjan keskiössä on parhaillaan asteroidia kohti matkaava Euroopan avaruusjärjestön Hera-luotain ja sen suomalaisvalmisteinen spektrikamera.
Yli 600 000 euron rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tekoälyhankkeelle teknostressin vähentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi9.6.2025 07:59:00 EEST | Tiedote
Business Finland rahoittaa merkittävällä summalla Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtävää hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja työn merkityksellisyyden lisäämiseen tekoälyn aikakaudella. Hankkeessa pyritään löytämään keinoja sujuvoittaa työprosesseja, vähentää työn pirstaleisuutta ja teknostressiä sekä lisätä työn merkityksellisyyttä ja tuottavuutta teknologia-alalla.
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme