Pohjois-Savon ELY-keskus

Mikkelin Urpolanjoen kalatiet valmistumassa, Rokkalan padot 2023

Jaa
Urpolanjoki on avautunut kalojen vaellukselle ja mahdollistaa jatkossa vaelluskalojen lisääntymisen valuma-alueen virtapaikoissa. Suurin osa kalateiden rakentamisesta tehtiin kuivatyönä työpadon suojassa. Kuivan syksyn ansiosta työt sujuivat hyvin ja luonnonmukaiset kalatiet saatiin valmiiksi.
Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)
Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)

Urpolanjoen yläosaan sijoittuva osuus kalatiestä säätää jatkossa Urpolanlammen vedenkorkeutta. Kalatiet ja patojen osittainen purkaminen valmistuu tällä viikolla. Maisemointi- ja viimeistelytöitä jatketaan keväällä ja pienimuotoisia kunnostuksia tehdään ensi kesänä.

Kuivan kesän seurauksena Urpolanjoen virtaama oli erittäin vähäinen, mutta siitäkin huolimatta patojen välisessä koskessa oli runsaasti taimenen poikasia. Kunnostustyön aikana siirrettiin noin 60 taimenta turvaan joen alaosaan. Nyt poikasilla on vapaa mahdollisuus palata koskialueille.

Hankkeen urakoitsijana on Jari T. Liukkonen Oy Hirvensalmelta ja työtä ohjasi ELY-keskuksen kunnostusten asiantuntija. Hankkeen rahoittaa Mikkelin kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus hallituksen vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU-rahoituksella. Neljän kalatien rakentamiskustannukset ovat noin 200 000 euroa.

Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi lokakuussa Mikkelin kaupungille luvan Rokkalanjoen Ryöpyn ja Hauskan vanhojen myllypatojen yhteyteen tulevien kalateiden rakentamiselle. Kalatien rakentamisen yhteydessä osa Rokkalanjoen vanhojen säännöstely- ja myllypatojen rakenteista puretaan. Toimenpiteet poistavat Rokkalanjoesta vaellusesteen ja edistävät merkittävästi taimenen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia. Työt on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2023.

Emotaimenet odottamassa jo patojen purkamista

Mikkelin kaupungissa virtaaviin jokivesistöihin, sekä Urpolanjokeen että Rokkalanjokeen on hyvät mahdollisuudet kehittyä luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Patojen yläpuolelle on useina vuosina istutettu mätiä ja pienpoikasia. Poikaset ovat menestyneet joessa ja vaeltaneet Saimaalle kasvamaan sukukypsiksi. Emotaimenet ovat palanneet turhaan patojen alle useana vuonna päästäkseen kudulle sekä Urpolan- että Rokkalanjoella.

Lokakuussa ELY-keskus, Saimaan lohikalojen ystävät ry ja joukko vapaaehtoisia siirsivät yhteistyössä Rokkalanjoen alimman padon alle nousseita emotaimenia patojen yli Emolanjoelle. Kututaimenet alkoivat välittömästi kaivamaan kutupesiä vielä suurelta osin kunnostamattomiin jokiuomiin. Jatkossa patojen yläpuolella olevien jokien elinympäristökunnostukset ovat kiireellisiä toimenpiteitä, jotta poikasille on paremmat elinympäristöt.

NOUSU-ohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, patojen omistajien ja Metsähallituksen kanssa. NOUSU-ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikkelin kaupunki, Yhdyskuntatekniikan valvoja Matti Kaira, 040 129 5024, matti.kaira@mikkeli.fi


Pohjois-Savon ELY-keskus, kalastusbiologi Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi


Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki, 0295 024 798, pasi.perämäki@ely-keskus.fi


Maa- ja metsätalousministeriö, projektikoordinaattori Matti Vaittinen, 0295 162106 matti.vaittinen@gov.fi

Kuvat

Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)
Rokkalanjoen patojen alle nousseita emotaimenia siirrettiin patojen yläpuolelle. (Kuva: Pohjois-Savon ELY-keskus)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye