Mikkelin Urpolanjoen kalatiet valmistumassa, Rokkalan padot 2023

Urpolanjoen yläosaan sijoittuva osuus kalatiestä säätää jatkossa Urpolanlammen vedenkorkeutta. Kalatiet ja patojen osittainen purkaminen valmistuu tällä viikolla. Maisemointi- ja viimeistelytöitä jatketaan keväällä ja pienimuotoisia kunnostuksia tehdään ensi kesänä.
Kuivan kesän seurauksena Urpolanjoen virtaama oli erittäin vähäinen, mutta siitäkin huolimatta patojen välisessä koskessa oli runsaasti taimenen poikasia. Kunnostustyön aikana siirrettiin noin 60 taimenta turvaan joen alaosaan. Nyt poikasilla on vapaa mahdollisuus palata koskialueille.
Hankkeen urakoitsijana on Jari T. Liukkonen Oy Hirvensalmelta ja työtä ohjasi ELY-keskuksen kunnostusten asiantuntija. Hankkeen rahoittaa Mikkelin kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus hallituksen vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSU-rahoituksella. Neljän kalatien rakentamiskustannukset ovat noin 200 000 euroa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi lokakuussa Mikkelin kaupungille luvan Rokkalanjoen Ryöpyn ja Hauskan vanhojen myllypatojen yhteyteen tulevien kalateiden rakentamiselle. Kalatien rakentamisen yhteydessä osa Rokkalanjoen vanhojen säännöstely- ja myllypatojen rakenteista puretaan. Toimenpiteet poistavat Rokkalanjoesta vaellusesteen ja edistävät merkittävästi taimenen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia. Työt on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2023.
Emotaimenet odottamassa jo patojen purkamista
Mikkelin kaupungissa virtaaviin jokivesistöihin, sekä Urpolanjokeen että Rokkalanjokeen on hyvät mahdollisuudet kehittyä luonnossa lisääntyvä taimenkanta. Patojen yläpuolelle on useina vuosina istutettu mätiä ja pienpoikasia. Poikaset ovat menestyneet joessa ja vaeltaneet Saimaalle kasvamaan sukukypsiksi. Emotaimenet ovat palanneet turhaan patojen alle useana vuonna päästäkseen kudulle sekä Urpolan- että Rokkalanjoella.
Lokakuussa ELY-keskus, Saimaan lohikalojen ystävät ry ja joukko vapaaehtoisia siirsivät yhteistyössä Rokkalanjoen alimman padon alle nousseita emotaimenia patojen yli Emolanjoelle. Kututaimenet alkoivat välittömästi kaivamaan kutupesiä vielä suurelta osin kunnostamattomiin jokiuomiin. Jatkossa patojen yläpuolella olevien jokien elinympäristökunnostukset ovat kiireellisiä toimenpiteitä, jotta poikasille on paremmat elinympäristöt.
NOUSU-ohjelma
Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, patojen omistajien ja Metsähallituksen kanssa. NOUSU-ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikkelin kaupunki, Yhdyskuntatekniikan valvoja Matti Kaira, 040 129 5024, matti.kaira@mikkeli.fi
Pohjois-Savon ELY-keskus, kalastusbiologi Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Keski-Suomen ELY-keskus, ympäristösuunnittelija Pasi Perämäki, 0295 024 798, pasi.perämäki@ely-keskus.fi
Maa- ja metsätalousministeriö, projektikoordinaattori Matti Vaittinen, 0295 162106 matti.vaittinen@gov.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon ELY-keskusPL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio
0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvityksestä järjestetään yleisötilaisuus elokuussa19.8.2025 12:33:18 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskus tekee Joroisvirran reitille padotus- ja juoksutusselvitystä, jonka tavoitteena on ilmastonmuutokseen varautuminen ja matalista vedenkorkeuksista johtuvien haittojen vähentäminen. Joroisvirran reittiin kuuluvat järvet ovat Maavesi, Monni ja Längelmäenjärvi, Sysmäjärvi ja Paro sekä Jokijärvi ja Kolppa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.7.202531.7.2025 14:49:48 EEST | Tiedote
Sateinen alkukesä käänsi hetkellisesti Pohjois-Savon järvien vedenpinnat nousuun, mutta heinäkuun hellejakson aikana järvien vedenkorkeudet ovat päätyneet tavanomaista alemmas. Tilanne korostuu säännöstelemättömissä vesistöissä.
Pohjois-Savossa oli kesäkuussa 13 946 työtöntä työnhakijaa22.7.2025 08:01:30 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 13 946 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 844 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (15,2 %). Näistä lomautettuja oli 961, mikä on 25 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (2,7 %).
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme