Sarjayrittäjä ja sijoittaja Jaakko Rytsölä kehottaa suomalaisia teknologia-startupeja unohtamaan aluksi teknologian

Ohjelmistoyhtiö Devolonin perustajiin kuuluva Rytsölä esittelee uutta Startup Lab -sijoitusohjelmaansa tällä viikolla käynnistyvän Slush-tapahtuman yhdessä suurimmassa oheistapahtumassa “Kickstart your SLUSH with FLUX”. Yhtiö lupaa sijoittaa ohjelmaansa valittujen startupien MVP-vaiheen eli ensimmäisen julkaisukelpoisen tuotteen tai palvelun kehitykseen enimmillään 50 000 euron arvosta työpanosta. 

“Teknologiaan on turha satsata alussa, se menee vaihtoon kuitenkin”

– Monesti startupeissa ajatellaan, että pitää käyttää tiettyä ohjelmointikieltä tai teknologiaa, ja niitä viilatessa hankkeeseen menee ylimääräistä aikaa ja rahaa. Riskinä on, että speksit ehtivät muuttua nopeammin kuin tuote valmistuu ja työ menee hukkaan. Kokemus on opettanut, että viimeistään parin vuoden kuluttua järjestelmät kirjoitetaan kuitenkin uusiksi, Rytsölä sanoo. 

Asiakkaan tarpeet ovat muuttuvia ja tuotteen pitää adaptoitua siihen. Etukäteen asiakas ei välttämättä itsekään tiedä tarkemmin, mitä tarvitsee, ennen kuin pääsee tuotetta testaamaan.  

 – Teknologia kannattaisi unohtaa alussa ja pistää ensimmäinen versio tuotteesta liveksi mahdollisimman nopeasti yksinkertaisinta saatavilla olevaa teknologiaa käyttäen. Asiakkaan pitää päästä testaamaan tuotetta mahdollisimman nopeasti, jo siinä vaiheessa, kun on vielä rahaa ja resurssia sitä korjata, Rytsölä sanoo.

Menestystarinat perustuvat usein hyvin yksinkertaiseen ja vanhaankin teknologiaan. Rytsölä nostaa Facebookin ja Woltin tyypillisinä esimerkkeinä. 

– Jos vaikka Woltin menestystarinaa katsoo, niin eihän se ole lopulta ollenkaan sellainen mitä alunperin “piti”. Sijoitusohjelmassa haluamme tuoda vahvan kokemuksemme alkuvaiheen startupien käyttöön ilman teknologiasidonnaisuuksia ja varmistaa, että tuotteisiin tarvittavat muutokset ovat myöhemmässä vaiheessa helposti tehtävissä. Uskomme, että entistä useampi suomalainen startup lähtisi näin kasvuun, Rytsölä kertoo.

Devolonin Startup Labissa yritykset saavat tuotekehityssuunnitelman ja merkittävän määrän kehitystyötä 

Devolonin lanseeraamassa sijoitusohjelmassa ideana on jakaa startupien kantamaa riskiä ja pistää kädet saveen itsekin. Osallistujat saavat ensin arvion ideansa relevanteista ominaisuuksista, joiden vähintään on täytyttävä. Lisäksi osallistujat saavat vision siitä, mitä tuotteeseen tai palveluun liittyvät ohjelmat konkreettisesti tekevät ja millaisia rajapintoja ne vaativat, sekä tuotekehityssuunnitelman kustannusarvioineen. Startup Labissa on mahdollista testata useampaakin ideaa.

Yhtiö tarjoaa myös työpanostaan ohjelmaan valittujen startupien MVP-vaiheen kehitykseen  yhteensä 25 prosenttia hankkeen kuluista, enimmillään 50 000 euron arvosta. Esimerkiksi 200 tuhannen euron hankkeessa summa vastaa noin viittä henkilötyökuukautta. 

– Teemme ensin arvion omalla riskillämme ja ikään kuin ostamme itsemme mukaan hankkeisiin, joihin uskomme. Toiveena on, että jakamalla riskiä startupien alkuvaiheessa investointi poikii kannattavia jatkoprojekteja, Rytsölä kertoo.

Alkuvaiheen startupeille, joilla on vahva visio alansa kehittämisestä 

Ohjelma soveltuu erityisesti alkuvaiheen startupeille, joilla on vahva visio alansa kehittämisestä, mutta ei riittävää teknologista osaamista. Pääomasijoittaja on hyvä olla jo olemassa. Sijoittajalla on usein pelkona, tuleeko tuote ollenkaan valmiiksi tai pitääkö kehitykseen sijoittaa yhä uudelleen rahaa. Devolon haluaa olla turvallinen valinta ja tuoda lisäarvoa suunnitteluun jo ennen yhteistyöhön sitoutumista, jotta riskit olisivat mahdollisimman pienet. Yritys lupaa antaa arvion pohjalta kiinteän hinnan ja ehdotuksen, miten idea kannattaa toteuttaa, ja kaikki käyttöoikeudet jäävät startupille.

Devolonin tiimiltä löytyy onnistumisia esimerkiksi teollisuuden sovelluksista ja maksuliikenneratkaisuista useilta toimialoilta, joista yksi tuoreimmista on esimerkiksi Museokortti.

Rytsölällä on myös lohdullinen viesti erityisesti nuorille tai aloittaville yrittäjille 

Jaakko Rytsölä itse on jo nyt alle viisikymppisenä ehtinyt nähdä monta hyvää ja huonoa tapaa tehdä startup-bisnestä, ja senkin, kuinka hetkessä tienatun miljoonien omaisuuden voi it-kuplan puhjettua menettää yhdessä yössä. 

– Varsinkin nuorena on monesti se harha, että kun saa ensimmäisen bisnesidean, se on heti “once in the chance” eli se viimeinen. Silloin yleensä laitetaan 110 prossaa peliin, omat ja vieraat rahat. Jos idea sitten ei menekään läpi, kuvitellaan, että muuta ei enää tule. Mutta todellisuudessa se ei mene näin. On lohdullista ymmärtää, että yleensä ensimmäinen idea ei ole paras. Ideoita tulee kyllä koko ajan lisää. Tämän yritän sanoa nuorille. Älkää vaan kaatuko saappaat jalassa, Rytsölä sanoo. 

Sen lisäksi, että startup-hankkeissa on tärkeää keskittyä olennaisiin asioihin alusta alkaen, tarvitaan myös liikkumavaraa budjettiin ja taitoa käsitellä asioita kevyellä tavalla ja mielellä.  Yksi keino välttyä suuremmilta takaiskuilta on asettaa itselleen aikaraja, esimerkiksi vuosi, jona aikana ideaa testataan. Jos tavoitteet eivät tänä aikana täyty, idea kuopataan.
– Asioita pitäisi käsitellä nöyrästi, mutta kevyesti. Eihän sarjayrittäjyyskään tarkoita muuta kuin sitä, että on uskaltanut laskea irti. Ideoita on kokeiltu aikansa, ehkä saatu myytyä pikkurahalla joku ja toinen isommalla, osa ideoista on kuopattu ja menty eteenpäin ja se on “ihan fine”, Rytsölä tiivistää.