Yritykset kokevat tietojenkalastelun ja haittaohjelmat suurimpina kyberuhkina
17.11.2022 06:30:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Kauppakamarin ja Avarn Security Oy:n kyberturvaselvityksessä nousee vahvasti esiin yritysten huoli tietojenkalastelusta ja haittaohjelmista. Yli kaksi kolmasosaa yrityksistä kokee tietojenkalastelun (phishing) tai haittaohjelmahyökkäykset suurimpina kyberuhkina.
“Vihamieliset valtiot ja muut rikolliset käyttävät haittaohjelmia laajasti. Mikä tahansa yritys saattaa vaarantaa yhteiskunnan resilienssiä, sillä luottamuksellista tietoa voidaan varastaa ja digitaalisia tuhotöitä valmistella yrityksen tietoverkossa tai sen kautta. Jokaisella yrityksellä onkin digitaalisen liiketoiminnan mukanaan tuoma vastuu. Laiminlyönnit kyberturvassa voivat viime kädessä olla kansallisen turvallisuuden kysymys”, arvioi projektipäällikkö Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Verkkotunkeutumisia vaikea tunnistaa yrityksissä
Yritysten keskuudessa on Vesterisen mukaan puutteita tunnistaa verkkotunkeutumisia. Kaikilla yrityksillä ei ole riittäviä resursseja tunkeutumisten hahmottamiseen ja juuri se mahdollistaa huomaamattoman tiedonkeruun.
”Viidesosa yrityksistä (21 prosenttia) ei tunnista niiden verkkoon tehtyjä tunkeutumisia eikä tiedä millaista tietoa tunkeutuja (36 prosenttia) haluaisi hakea heidän tietoverkostaan. Lisäksi lähes kolmasosa (28 prosenttia) yrityksistä luottaa kolmanteen tahoon, esimerkiksi operaattoriin tai palveluntarjoajaan, ilmoitustahona. Kun tiedostaa rikollisen motiiveja ja tavoitteita, yritysten on helpompi suojata tietoverkkoaan ja siellä olevia tietoja. Kyberrikolliset etsivät luottamuksellista tietoa ja reittejä lopulliseen kohteeseen myös alihankkijoiden kautta. Kriittisen infran yritysten on tärkeää tunnistaa tämä, kun yritykset varautuvat itseensä kohdistuviin, oman toimitusketjunsa aiheuttamiin kyberuhkiin”, Vesterinen sanoo.
Hänen mukaansa lähes kolmasosa kyberturvakyselyyn vastanneista yrityksistä katsoo, että yhtiön sisäinen uhka on merkittävä kyberuhka. Oma työntekijä voi toimia pitkäänkin tietoverkossa siten, ettei sitä erota normaalista työhön kuuluvasta verkkokäyttäytymisestä ja työntekijän on esimerkiksi helppo kytkeä annettu muistitikku tietokoneeseen yrityksen toimitiloissa palomuurin sisäpuolella. Noin kolmasosa vastaajista (32 prosenttia) nosti esille palvelunestohyökkäykset, joita on tänä vuonna nähty Suomessa normaalia enemmän.
Uhkahorisontti laajentunut
Yli puolet (52 prosenttia) vastaajista kokee Venäjän aloittaman hyökkäyssodan sodan lisänneen kybertuhkatilanteita. Yli neljäsosa (28 prosenttia) kokee hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumisen uhan lisääntyneen ja neljäsosa (24 prosenttia) arvioi, että valtiollisten toimijoiden vihamielinen toiminnan uhka on kasvanut.
”Myös Covid-19 pandemia loi yllättäen uudenlaisia haasteita yritysturvallisuudelle esimerkiksi äkkinäisen ja laajamittaisen etätyöhön siirtymisen kautta. Puolet (51 prosenttia) vastaajista kokee etätöiden lisänneen tietoturvariskejä. Näistä haasteista selviäminen vaati nopeaa ja joustavaa reagointia sekä uudenlaisten menetelmien käyttöönottamista ratkaisukeskeisesti”, sanoo kehityspäällikkö Petteri Korsow Avarn Security Oy:stä.
Tiedot ja asenteet yhä esteinä kyberturvalle
Kauppakamari toteutti ensimmäisen kyberuhkaselvityksen jo vuonna 2015. Seitsemässä vuodessa tiedon saatavuus ja työntekijöiden osaaminen nousevat yhä kärkiesteiksi kyberturvallisuuden kehittämiselle. Syyskuussa 2022 toteutetun kyselyn mukaan yritykset tarvitsevat myös lisää tietoa kyberuhkista ja turvallisuusmenetelmistä.
”Kyberturvallisuus on jatkuvaa kilpajuoksua rikollisten osaamisen kehittymisen kanssa ja siksi laajempaa tiedonjakoa yrityssektorin kanssa on kehitettävä voimakkaasti. Puolet (50 prosenttia) vastaajayrityksistä pitää työntekijöiden tietotaidon ylläpitoa suurimpana esteenä kyberturvallisuuden kehittämiselle”, kertoo Korsow. Hän sanoo, että kolmasosa yrityksistä (34 prosenttia) ei löydä riittävästi tietoa kyberuhista ja yli kolmasosa (40 prosenttia) pitää työntekijöiden piittaamattomuutta esteenä kyberturvallisuuden kehittämiselle. ”Jokainen yritys voi vaikuttaa kyberturvallisuuden kokonaisuuteen. On tärkeää, että kyberuhkiin ja varautumiseen liittyvä selkokielinen tieto saavuttaa yritykset laajemmin kuin tähän mennessä”, Korsow jatkaa.
Kyberturvallisuutta pitää johtaa
Vesterinen painottaa, että johdon sitoutumisen kyberturvallisuuteen pitää olla sataprosenttista ja vastuiden selviä.
”Onko organisaation johdolla tarpeeksi työkaluja osoittaa johtajuuttaan myös kyberturvallisuudessa vai mennäänkö siinä helposti vain asioiden johtamiseen ja myönnetään rahoitusta sekä resursseja teknisten kyvykkyyksien kasvattamiseen ja parantamiseen?”, Vesterinen kysyy. Organisaation yksi tärkeimmistä voimavaroista kyberturvallisuuden turvaamisessa ovat ihmiset. Vesterisen mukaan ihmiset tulee saada innostumaan, ei pakottaa, osallistumaan yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. ”Johtajuus tulee sataprosenttisesta sitoutumisesta kyberturvallisuuteen”, Vesterinen linjaa.
Helsingin seudun kauppakamarin ja Avarn Securityn yrityksiin kohdistuvat kyberuhat -selvitys syyskuussa 2022. Vastaajina oli 258 suomalaisyritystä. Kyberturvakyselyyn vastanneista yrityksistä 50 prosenttia edustaa palveluita, 14 prosenttia kauppaa, 10 prosenttia teollisuutta ja rakennusalaa 6 prosenttia. Vastanneista yrityksistä 75 prosenttia oli henkilömäärältään pieniä yrityksiä, jotka työllistävät alle 50 henkilöä. Vastaajista 10 prosenttia oli keskisuuria yrityksiä, joiden palveluksessa on 50–200 työntekijää. Suuria yli 200 henkilöä työllistäviä vastaajia oli 15 prosenttia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Panu Vesterinen, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö, p. 050 590 5196, panu.vesterinen@helsinki.chamber.fi
Petteri Korsow, Avarn Security Oy, kehityspäällikkö, p. 0400 997 998, petteri.korsow@avarnsecurity.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa11.3.2026 10:25:26 EET | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Ennätysmäärä yrityksiä lopetti viime vuonna – ”Yritysten perustaminen keskittyy yhä voimakkaammin Uudellemaalle”17.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme