Talousarvioesitys: Pirkanmaalla luotetaan hyvinvointialueen tulevaisuuteen ja suunnitellaan taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävää kokonaisuutta

Hyvinvointialue aloittaa Pirkanmaalla toimintansa tilanteessa, jossa pääosin lakisääteisiin palveluihin käytettävät menot ovat merkittävästi valtion rahoitusta suuremmat. Toimintaan on arvioitu menevän rahaa ensi vuonna noin 2,6 miljardia euroa. Sote-palvelut muodostavat 98 prosenttia ja pelastuspalvelut noin kaksi prosenttia menoista.

Ensimmäisen toimintavuoden talousarvioesitys on alijäämäinen. Todellinen taloustilanne selviää ensimmäisessä välitilinpäätöksessä huhtikuussa. Valtion mahdollisen lisärahoituksen varaan ei taloudenpitoa voi rakentaa, ja valtionvarainministeriö kannustaakin nyt erittäin tiukkaan talousjohtamiseen. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola uskoo, että tilanne saadaan tavalla tai toisella korjaantumaan.

- Pirkanmaa kyllä selviää taloudellista haasteista, kunhan pääsemme näihin ajoissa vaikuttamaan. Suomen suurimpana hyvinvointialueena meillä on erinomaiset edellytykset onnistua ja olla oikeasti edelläkävijä. Tässä tilanteessa tarvitsemme kuitenkin muutosohjelman strategian ja taloussuunnitelman rinnalle. Olemme jo käynnistäneet sen valmistelun.

Lain mukaan hyvinvointialueen vuonna 2023 syntyvä alijäämä tulee kattaa vuosina 2024-25. Tasapainoa helpottaa vuonna 2024 valtion maksama rahoituksen korjauserä, jonka suuruudesta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.

Hyvinvointialueen menot noin 2,6 miljardia euroa

Hyvinvointialueella on jo syksyn aikana yhdenmukaistettu ensi vuoden asiakasmaksut, sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukriteerit ja päätetty ensihoidon palvelutasosta. Investointiohjelmasta on tehty esitys valtiolle. Ensi vuoden merkittävimmät rakennushankkeet ovat Nokian hyvinvointikeskus ja Taysin psykiatrinen sairaala.

Talousarvioesityksestä ilmenee, että taloudellisia vaikutuksia tavoitellaan tulevina vuosina esimerkiksi digitalisaation avulla ja lastensuojelun toimintakäytäntöjen muutoksilla kohdentamalla voimavaroja erityisesti varhaisiin palveluihin.

Taloudellisesti panostetaan muun muassa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, mielenterveyspalveluihin sekä ikäihmisten hoivan henkilöstömitoituksen edellyttämiin muutoksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelujen vaikuttavuuteen. Pirkanmaa tavoittelee myös kansallisen vaikuttavuuskeskuksen perustamista alueelleen.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tunnuslukuja

-          Kokonaismenot 2,6 miljardia

-          Henkilöstömenot 1,1 miljardia euroa, 19 000 työntekijä

-          Palvelujen ostot 1,1 miljardia euroa

-          Vuosikate 19,1 miljoonaa euroa negatiivinen

-          Lainaa 0,5 miljardia euroa 31.12.2023

-          700 toimipistettä eri puolilla Pirkanmaata

Kaikkien aikojen ensimmäinen strategia

Aluehallitukselle esitetään myös vuoden alussa aloittavan hyvinvointialueen ensimmäisen strategian hyväksymistä vuosille 2023-25. Tärkeintä ihminen -nimisessä strategiassa on painopiste palvelujen saatavuuden sekä koko palvelujärjestelmän toimintavarmuuden kohentamisessa ja asiakaslähtöisessä toimintatavassa.

Hyvinvointialueen arvot ovat ihmisläheisyys, arvostus, rohkeus, vastuullisuus ja luottamus. Visio on ”Pirkanmaalaiset ovat ylpeitä hyvinvointialueensa palveluista ja suosittelevat niitä” ja missio ”Sinun hyvinvointisi on yhteinen tehtävämme, olemme sinua varten”. Strategiaa täydennetään alkuvuodesta 2023 koko aluevaltuustokauden mittaisella toimeenpano-ohjelmalla.

Strategian perusteella ensimmäiset vuodet ovat luottamuksen, toimintakulttuurin ja organisaation rakentamisen sekä ihmiskeskeisyyden ja asiakaskokemuksen parantamisen aikaa. Palvelujen saatavuutta halutaan parantaa muun muassa digipalvelujen tarjontaa lisäämällä. Strategian teemaksi valittu ”Tärkeintä ihminen” muistuttaa uudistuksen perimmäisestä tarkoituksesta.

-  Asukkaille, asiakkaille ja henkilöstölle mahdollistetaan erilaisia osallistumisen kanavia ja keinoja. On välttämätöntä, että hyvinvointialueesta muodostuu alan henkilöstölle vetovoimainen ja arvostettu työyhteisö. Näihin kaikkiin tavoitteisiin tarvitaan paljon yhteistyötä ja toimivia verkostoja sekä erityisesti arjen tekoja, jotka ovat onnistumisen tae, tiivistää hyvinvointialuejohtaja Erhola.

Aluehallitus käsittelee talousarviota ja strategiaa maanantaina 21.11. Niistä päättää lopulta aluevaltuusto 5.12.2022.