Kimalaisten uudet jalkapallotaidot – harjoitushistoria vaikuttaa suoriutumiseen

Oulun ja Chesterin yliopiston (Iso-Britannia) ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden uudessa iScience-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kimalaiset oppivat valikoimaan pelialustan värisen pallon kahdesta vaihtoehdosta, ja liikuttamaan sen maaliin saadakseen palkinnoksi sokerivettä. Kun peliareenan väri vaihdettiin uuteen ja pallovaihtoehtoja oli kolme, kimalaiset yleistivät säännön ja liikuttivat pelialustan värisen pallon maaliin riippuen siitä, mitkä värit ne olivat oppineet aikaisemmin.
Jos kimalaiset oppivat aikaisemmassa vaiheessa liikuttamaan sinisen pallon siniseen maaliin ja punaisen pallon punaiseen maaliin, ne ymmärsivät yleistyskokeessa liikuttaa myös keltaisen pallon keltaiseen maaliin. Mikäli kimalaiset oppivat aikaisemmassa vaiheessa liikuttamaan keltaisen pallon keltaiseen maaliin ja punaisen pallon punaiseen maaliin, ne eivät ymmärtäneet yleistyskokeessa liikuttaa sinistä palloa siniseen maaliin.
Ihmissilmän havaitseman sinisen on osoitettu olevan luontainen suosikkiväri useissa kimalaispopulaatioissa, ja ihmissilmän havaitsema punainen väri näyttäytyy kimalaisilla tummina sävyinä, joten niiden on vaikeampi havaita sitä. Keltaisen ne havaitsevat hyvin.
Kimalaiset siis oppivat monimutkaisia sääntöjä pallonpyörityskokeessa, mutta niiden harjoitushistoria vaikuttaa niiden suoriutumiseen. Tutkimuksen tulokset korostavat, kuinka paljon koeasetelman valinta voi vaikuttaa johtopäätöksiimme koeyksilöiden kognitiivisista kyvyistä. Syntyvä näkemys kimalaisten älykkyydestä voi siis vaihdella riippuen käytetystä koeasetelmasta.
”On yllättävää, kuinka monimutkaisia sääntöjä kimalaiset oppivat pallonpyöritystehtävässä. Kimalaiset eivät ainoastaan opi käyttämään palloa työkalunaan päästäkseen käsiksi palkintoon, mutta oppivat valitsemaan oikean työkalun kolmesta vaihtoehdosta. Työkalujen käyttöä ja varsinkin kykyä valikoida niitä tilanteen mukaan pidetään eläinmaailmassa korkeamman älykkyyden ilmentäjänä. Vielä hämmästyttävämpää on, kuinka paljon erot harjoituksissa vaikuttavat niiden suoritukseen itse tehtävässä", toteaa tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä.
- Lue lisää, miten kimalaisten älykkyyden tutkimuksessa jalkapalloharjoitukset ovat herättäneet kansainvälistä huomiota: Tutkija opetti kimalaiset pelaamaan jalkapalloa
”Tuloksemme vaikuttavat käytäntöömme hyvän tieteen tekemisessä: meidän tulee monipuolistaa kokeissa käyttämiämme ärsykkeitä, jos haluamme olla varmoja tulkitessamme eläinten kognitiivisia kykyjä”, sanoo yksi artikkelin kirjoittajista, tohtori Pizza Ka Yee Chow Chesterin yliopistosta.
Tutkimus julkaistiin lokakuussa 2022 iScience-sarjassa. Tutkimusartikkeli: Chow, P.K.Y., Lehtonen, T.K, Näreaho, V., Loukola, O.J, Prior associations affect bumblebees’ generalization performance in a tool-selection task, ISCIENCE (2022), https://doi.org/10.1016/j.isci.2022.105466
Oulun yliopistossa kimalaisia tutkitaan aktiivisesti, ja viimeaikaisia löytöjä ovat:
Katsoaksesi videon lähteestä oulu.yuja.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Olli Loukolan video tutkimuskimalaisten peliharjoituksista (tekstitetty eng/su)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eläinekologian dosentti Olli Loukola, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö: olli.loukola@oulu.fi, 050 5955 798
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, kaisu.koivumaki@oulu.fi, 050 4344261
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
