Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueellisen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta pui siirtymää hyvinvointialueisiin

Neuvottelukunnassa  on asiantuntijajäseninä kaksi veteraania, Rintamaveteraanien Oulun piirin kunniapuheenjohtaja Onni Toljamo ja Oulun Sotaveteraanit ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Valtteri Bäckström.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Terttu Savolainen totesi, että lähes vuosi sitten samassa arvokkaassa lääninhallitustalossa perustettiin Pohjois-Pohjanmaan Tammenlehvän perinneyhdistys. Kainuussa maakunnallinen perinneyhdistys perustetaan syksyn aikana, mutta paikallisten Tammenlehvän perinnetoimikuntien perustamisessa ollaan pidemmällä. Toimikunnat toteuttavat kunnissa siihen kuuluvien toimijoiden, kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kautta perinnetyötä sekä sotasukupolven hoiva- ja tukityötä omilla paikkakunnillaan.
 
Perinneyhdistys ja perinnetoimikunnat ovat Tammenlehvän perinneliiton päätoimintayksiköitä. Perustajajäseniä ovat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto. Liitto kokoaa yhteisöjä perinnetyöhön. Liiton jäseninä on tällä hetkellä 23 veteraani-, maanpuolustus- ja perinnetyötä tekevää yhteisöä.
Ylijohtaja Terttu Savolainen kiitti työstä, jolla on käynnistetty perinnetyö Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien veteraanien sekä sotasukupolven arvojen ja perinteiden mukaisesti.
Savolainen kertoi, että Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa, että vaikka alueellemme on perustettu Tammenlehvän perinneyhdistys, tarvitaan kuitenkin yhteistyöverkosto, veteraaniasioiden neuvottelukunta edelleen seuraamaan veteraanien palvelujen ja etuisuuksien kehitystä ja arvioimaan vielä veteraaniasioita laajemminkin.
”Veteraaniperinteen vaalimisille on juuri nyt yhteiskunnassamme suuri tilaus. Puoli vuotta sitten helmikuussa turvallisuusympäristömme muuttui rajulla ja ennalta arvaamattomalla tavalla. Olemme nyt puolen vuoden ajan vahvistaneet kaikilla tasoilla siviilivarautumisen valmiuksiamme niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin kunnissa. Tilanne on vaativampi mitä olemme koskaan kohdanneet rauhan aikana”, ylijohtaja Savolainen kuvasi Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa tilannetta meillä ja koko Euroopassa.
 
”Maanpuolustustahto on noussut puolen vuoden aikana valtavasti. Meidän täytyy varautua siihen, että epävakauden ja epävarmuuden aika kestää vuosikausia”, hän lisäsi. Lisäksi Savolainen uskoi, että nuorten kiinnostus veteraanien perintöä kohtaa on kasvava tällaisessa tilanteessa ja he tulevat arvostamaan sotiemme veteraanien jättämään henkistä perintöä ja arvoja.
Kokous kuuli hyvinvointialueiden puheenvuorot, jotka pitivät Pohde-hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Mervi Koski ja Kainuun soten ikäihmisten palveluiden palvelupäällikkö, veteraaniasioiden yhteyshenkilö Seija Salomaa. He kertoivat veteraanien hyvinvointi- ja terveyspalveluiden siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Veteraanien palvelut säilyvät järjestäjävastuun muutoksesta huolimatta molemilla hyvinvointialueilla. Valtiokonttori vastaa palveluiden rahoituksesta entiseen tapaan.
 
Sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Räinä Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoi kunnille tehdyn vuosien 2021 - 2022 veteraaniasioiden palvelukyselyn tulokset.
Pohjois-Pohjanmaalla on runsaat 300 ja Kainuussa noin 140 veteraania.
Veteraanien toimintoihin haettavat järjestöavustukset siirtyvät Pohteelle, jonka verkkosivuilla haku on parhaillaan avoimena.

Seija Salomaan mukaan Kainuun sotella ei ole järjestöavustuksia.
Monilla kunnilla on omia avustuskäytäntöjä. Esimerkiksi pieni Puolangan kunta käyttää vuosittain 10 000 euroa veteraanien puolisoille ja leskille kotona asumista tukeviin palveluihin.
Neuvottelukunta haluaa korostaa, että veteraanien leskien asemaa tulisi pikaisesti korjata lainsäädännössä sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulakien osalta. Sotainvalideilla puoliso ja lesket olleet kuntoutuspalveluiden piirissä tietyin kriteerein.
Ylijohtaja Terttu Savolainen painotti yhteenvedossaan, että olisi viimeinen aika yhdenmukaistaa ja saada puolisoiden ja leskien asia kuntoon.
Myös viestinnän merkitys on tärkeä. Hyvänä käytäntönä esiteltiin Kempeleen ysiluokkalaisten itsenäisyyspäivän perinteisen isänmaallisen ja juhlavan vastaanotto.
 
Tammenlehvän perinneliiton Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Sevón perinnetyön tilannekatsauksen yhdessä puheenjohtaja Reijo Sallisen ja varapuheenjohtaja Kari Ahokkaan kanssa.
Perinnetyö on paikallista toimintaa kunnissa ja seurakunnissa, joihin on lähetetty ohjauskirje (nro 1) maaliskuun alussa. Kuntien perinnetoimikunnat on perustettu lähes jokaiseen kuntaan.
Kainuussa perinneyhdistys perustetaan vuoden 2023 aikana, mutta kunnissa toimikunnat on perustettu ja jo toiminnassa.

Linkki järjestöavustusten hakuohjeisiin (www/Pohde)

Lisätietoja

Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 551, terttu.savolainen@avi.fi

Pohjois-Suomi