Valmiustoimikunta: varautumista voidaan lisätä, jos maailmantilanne niin vaatii

Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta pohti alueellisen toimintaympäristön epävakautta, joka johtuu eurooppalaisista ja globaaleista muutoksista.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen totesi, että aluehallintovirasto pyrkii omassa toiminnassaan ja lakisääteisiä tehtäviä toteuttaessaan lisäämään varautumistoimia, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

”Esimerkiksi, jos tilanne kääntyy huonompaan suuntaan, valmiustoimikunnan kokoontumistahtia voidaan tihentää. Olemme ajan hermolla ja pyrimme toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla kaikin tavoin.”

Lännen huoltoyhteydet ovat aiempaa tärkeämpiä

Valmiustoimikunta otti esiin läntisen Suomen logistiikkayhteydet Venäjän hyökkäyssodan eskaloitumisen varalta. Pohdintaa herättää ajatus sodan laajentumisesta niin, että Suomen huoltoyhteys vaarantuisi.

”Suomi on todellakin käytännössä saari, jonne kuljetetaan todella paljon materiaalia laivoilla. Suomen huoltovarmuus on epävakaalla pohjalla, jos kriisi eskaloituu vielä laajemmaksi”, ylijohtaja Pukkinen sanoi.

Liikenne ja logistiikka liittyvät olennaisesti varautumiseen ja huoltovarmuuteen. Pohjanlahden satamat ja yhteydet sinne tulevat entistä suurempaan arvoon. Läntisen Suomen maakunnissa on jo aiemmin otettu kantaa, että lännen yhteyksiä on tehostettava keskittymällä liikenteen huoltokäytävien parantamiseen.

NÄLKÄ23-harjoitus ja turvallisuusfoorumi lisäävät varautumista

Ensi vuoden NÄLKÄ23-harjoitus lisää alueellista varautumista. Harjoituksessa tarkastellaan maataloutta poikkeusoloissa eli maanviljelijöitä, jotka siirtyvät muualta Suomesta kolmen Pohjanmaan maakunnan alueelle.

NÄLKÄ23-harjoitus on luontaista jatkoa tämän syksyn LSS22-harjoitukselle, jossa keskityttiin väestönsiirtoihin muualta Suomesta Länsi- ja Keski-Suomeen. Meneillään on myös projekti, jossa tehdään alueellisen ja paikallisen varautumisen opas maatiloille. Projekti liittyy osittain NÄLKÄ23-harjoitukseen.

Etelä-Pohjanmaan maakuntaan on perustettu turvallisuusfoorumi, joka on kokoontunut loppusyksyllä jakamaan yhteistä tilannekuvaa.

Sekä valmiustoimikunta että alueellinen ELVAR-toimikunta toivovat panostuksia kybervarautumiseen.

”Kyberturvallisuusasioihin kaivattaisiin alueella tukea. Jos on hoitohenkilöstöstä pulaa, myös kyberturvallisuuden osaajia on rajallinen määrä. On ymmärrettävää, että etenkin pienissä kunnissa kohdataan haasteita kyberturvallisuuskysymysten parissa”, ylijohtaja Pukkinen sanoi.

Koronatartunnat vaikuttavat henkilöstötilanteeseen

Huoltovarmuuden tilannekuvassa eri toimialoista eniten huolta aiheuttavat lämpöhuolto, terveydenhuolto ja media. Vesihuollon tilannekuva on näitä hieman parempi.

Koronatautitilanne on syksyn mittaan mennyt aiempaa huonompaan suuntaan. Terveydenhuollossa ja muillakin työpaikoilla koronatartunnat ovat vaikuttaneet henkilöstöpulaan.

Alueen yrityksissä on hyvä pohjavire keskimäärin. Mahdollinen taantuma nähdään verrattain lyhytaikaisena.

Ylijohtaja Marko Pukkisen katsauksessa Venäjän hyökkäyssota on heijastusvaikutuksineen merkittävin vakauden vaarantaja. Muita ovat esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteiden kehitys, energiapula ja Suomen huoltovarmuus.

”Tilannetta seurataan ja reagoidaan kehitystarpeisiin”, Pukkinen sanoi.

Yhteistyö turvallisuusviranomaisten välillä toimii hyvin. Viranomaiset jatkavat turvallisuustilanteen seurantaa ja varautumista tehostetusti. Myös valmiustoimikunnan kokoontumiset ovat osa tätä varautumista.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582

etunimi.sukunimi@avi.fi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto