Uusia menetelmiä kantasolu- ja elinsiirtojen kudostyypityksiin

Elinsiirroissa potilaan toimimaton elin, esimerkiksi munuainen tai sydän, korvataan toimivalla elimellä. Veren kantasolusiirrossa pahalaatuista veritautia sairastavan potilaan verta muodostavat kantasolut korvataan uusilla. Sekä siirrettävät elimet että veren kantasolut saadaan luovuttajilta.

Molemmissa siirtotyypeissä potilaan ja luovuttajan välinen kudosten immunologinen sopivuus on kriittistä siirron onnistumisen kannalta. Potilaan puolustusjärjestelmä tunnistaa epäsopivan kudoksen vieraaksi ja pyrkii tuhoamaan sen, mikä voi johtaa potilaan kuolemaan.

Tärkein siirtojen sopivuutta määrittävä tekijä on solun pinnalla sijaitsevien HLA-molekyylien samankaltaisuus. HLA-molekyylit toimivat keskeisenä puolustusjärjestelmän käynnistäjänä. HLA-molekyylien erilaiset perinnölliset muodot liittyvät myös vahvasti immunologisten sairauksien alttiuteen. Tällaisia immunologisia sairauksia ovat esimerkiksi nuoruusiän diabetes ja reuma.

Johanssonin väitöskirjassa on kehitetty uusia laboratoriomenetelmiä tutkia HLA-geenien tuottamien HLA-molekyylien ilmenemisen eroja sekä terveissä veren soluissa että syöpäkudoksessa. Tutkimuksissa havaittiin eroja eri HLA-molekyylien ilmenemistasoissa. Näillä havainnoilla voi olla huomattava merkitys siihen, miten HLA-geenimuotojen yhteensopivuus pystytään määrittämään elin- ja kantasolusiirroissa. Lisäksi havaintojen pohjalta voidaan jalostaa menetelmiä tunnistamaan hyviä vahvasti HLA-molekyylejä ilmentäviä immuunisoluterapian kohdekudoksia.

Väitöstilaisuus 25.11.

Tiira Johansson väittelee 25.11. 2022 kello 12 aiheesta “RNA-based next generation sequencing approaches in HLA genotyping and HLA expression quantification”. Helsingin yliopiston järjestämä väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, Sali 2, Haartmaninkatu 3, Helsinki.

Väitöskirja on toteutettu Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ja Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.