Psykoterapian ensikuukaudet tehokkaimpia nuorten hoidossa
25.11.2022 07:32:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Psykoterapeuttiset interventiot ovat tehokkaita mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten hoidossa. Ne vähentävät nuoren psyykkisiä oireita ja parantavat tämän toimintakykyä. Suurin muutos ilmenee ensimmäisen kuuden kuukauden hoidon aikana. Mitä tiheämmin potilaalla ja terapeutilla on tapaamisia, sitä todennäköisemmin nuoren vointi ja toimintakyky paranevat. Tämä käy ilmi psykologian lisensiaatti Vera Gergovin psykologian alan väitöstutkimuksesta.
Psykoterapeuttisilla interventioilla tarkoitetaan psykoterapian lisäksi toiminnallisia elementtejä sisältäviä terapiamuotoja, kuten musiikki-, kuvataide- ja ratsastusterapiaa sekä psykiatrista toimintaterapiaa.
Väitöstutkimuksessaan Gergov kartoitti 13–15-vuotiaiden potilaiden psyykkisiä oireita ja toimintakykyä erilaisten itsearviointimittareiden avulla ennen kuin nämä aloittivat terapian. Tutkimukseen osallistui 58 nuorta. Oireiden kartoitus uusittiin 3, 6 ja 12 kuukautta hoidon alkamisen jälkeen. Nuoret täyttivät myös omia odotuksiaan ja terapeuttista yhteistyösuhdetta arvioivat itsearviointilomakkeet. Myös terapeutit täyttivät arvion yhteistyösuhteesta.
Käytösoireet ja omat odotukset ennustivat keskeyttämistä
Väitöstutkimuksen mukaan nuoren hoidolla oli hyvä ennuste, jos nuori itse piti suhdetta terapeuttiinsa toimivana.
Gergov tarkasteli myös sitä, mitkä tekijät vaikuttivat terapian keskeyttämiseen. Suurin keskeyttämisriski oli niillä nuorilla, joilla oli käytösoireita tai yliaktiivisuutta ja tarkkaavaisuuden haasteita sekä vähäiset ennakko-odotukset omasta roolistaan hoidossa. Suuri keskeytyksen riski oli myös niillä nuorilla, jotka kokivat yhteistyösuhteen heikoksi tai se heikkeni hoidon edetessä.
Gergovin mukaan terapeuttien on tärkeää olla selvillä nuoren mahdollisista käytösoireista ja nuoren odotuksista hoidolle.
– Terapiassa kannattaa keskittyä nuoren aktiivisen roolin vahvistamiseen terapian aikana. Tämä lisää nuoren sitoutumista psykoterapiaan ja auttaa tätä hyötymään terapiasta.
Nuorten hoitoon oma vaikuttavuusmittari
Osana väitöstutkimustaan Gergov käänsi nuorille suunnatun hoidon vaikuttavuusmittarin (YP-CORE) englannista suomeksi ja tutki mittarin käytettävyyttä 104 nuoren aineistossa. Mittari osoittautui toimivaksi nuorten terapioiden vaikuttavuuden seurannassa.
– Suomessa tarvitaan erityisesti nuorille kehitettyjä arviointimenetelmiä, sillä nyt hoidon arvioinnissa käytetään yleensä aikuisille suunnattuja menetelmiä. Ne eivät välttämättä sovellu nuorille niin hyvin, Gergov sanoo.
Gergovin mukaan nuorten psykoterapioiden vaikuttavuutta tulisi tutkia säännönmukaisesti, jotta aiheesta kertyisi enemmän tietoa. Myös hoidon vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tulisi tarkastella aiempaa tarkemmin, jotta voidaan laatia nykyistä yksilöllisempiä hoitosuosituksia.
– Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää huomioida nuorten omat kokemukset hoidosta ja sen hyödyistä. Myös hoidon keskeyttämisen syyt on tärkeää huomioida, jotta terapioista saataisiin vaikuttavampia.
Väitöstilaisuus
Psykologian lisensiaatti Vera Gergov väittelee perjantaina 2.12.2022 klo 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Psychotherapeutic Interventions for Adolescents With Mental Disorders: Effectiveness and Predictors of Treatment Outcome". Väitöstilaisuus järjestetään keskustakampuksella Psychologicumissa (Sali 132, Siltavuorenpenger 1). Vastaväittäjänä toimii Henrik Enckell ja kustoksena Jari Lahti
Väitöskirja on saatavilla jo sähköisenä Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vera Gergov
PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
vera.gergov@helsinki.fi
Puh. 040 962 2443
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa – yhteensä yli 37 500 hakijaa25.3.2026 08:51:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto oli tänäkin vuonna Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme