Tyttöjen kokemukset seksuaaliväkivallasta ovat lisääntyneet

Vuonna 2022 kahdeksan prosenttia yhdeksäsluokkalaisista tytöistä kertoi seksuaaliväkivallan kokemuksista, kun vuonna 2013 kokemuksia lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta oli viidellä prosentilla lapsiuhritutkimukseen vastanneista. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös kuudennen luokan tytöillä, vaikka määrät ovat pienempiä. Myös Suomen tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastojen mukaan poliisin tietoon on tullut vuoden 2022 tammi-maaliskuussa lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksia 760, mikä on 73 prosenttia enemmän kuin tammi-maaliskuussa 2021.
Poikien kohdalla tutkimuksessa havaittujen kokemusten määrä oli niin pieni, etteivät tutkijat pysty tekemään muutoksesta selkeitä johtopäätöksiä.
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta tarkoittaa tutkimuksessa sellaista lapsen tai nuoren seksuaalisen kanssakäymisen kokemusta, jota viranomaistoimin lähdettäisiin rikoslain mukaisesti selvittämään mahdollisena seksuaalisena hyväksikäyttönä. Lapsilta ja nuorilta ei siis kysytty suoraan seksuaaliväkivallasta, vaan yleisesti seksuaalisen kanssakäymisen kokemuksista.
Lapsiin kohdistuvaksi seksuaaliväkivallaksi määriteltiin tutkimuksessa ne kokemukset, joissa toinen osapuoli oli aikuinen tai vastaajaa vähintään viisi vuotta vanhempi henkilö. Seksuaalisen kanssakäymisen tuli sisältää fyysinen kontakti tai sukupuolielimien paljastaminen. Pyyntöjä ja ehdotuksia tehdä jotakin seksuaalista ei laskettu mukaan tässä tarkastelussa. Lisäksi seksuaaliväkivaltana huomioitiin pakottamista, kiristämistä, uhkailua ja väkivaltaa sisältäneet seksuaalisen kanssakäymisen kokemukset riippumatta toisen osapuolen iästä.
Tuntemattomien osuus toisena osapuolena on yleistynyt merkittävästi
Tyttöjen seksuaaliväkivallan kokemuksissa tuntemattomien osuus toisena osapuolena on yleistynyt merkittävästi. Kun vuonna 2013 tuntemattomien osuus oli yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen vastauksissa 23 prosenttia, oli se 2022 tutkimuksessa noussut 50 prosenttiin. Yhdeksäsluokkalaisilla pojilla tuntemattomien osuus oli puolestaan vähentynyt 17:stä prosentista kahdeksaan prosenttiin.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kokeneilla kuudesluokkalaisilla tuntemattomien osuus on tytöillä noussut 31:stä prosentista 58:aan prosenttiin ja pojilla neljästä prosentista 41:een prosenttiin. Erityisesti kuudesluokkalaisien kohdalla on muistettava, että hyväksikäytön määrät ovat edelleen pieniä.
Pakottaminen ja väkivalta lisääntynyt
Pakottamisen ja väkivallan kokemukset lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivallassa ovat lisääntyneet jo vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2008 seksuaaliväkivaltaa kokeneista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista neljännes (25 %) raportoi pakottamista tai väkivaltaa.
Vuonna 2013 pakottamista tai väkivaltaa raportoi kolmannes (33 %). Tuoreimmalla mittauskerralla keväällä 2022 pakottamista ja väkivaltaa raportoi 39 prosenttia kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista nuorista. Pakottamista raportoi suurempi osuus myös heistä, joilla oli fyysisiä seksuaaliväkivallan kokemuksia, eli vähintään seksuaalisen koskettamisen kokemuksia.
– On merkille pantavaa, että nuoriin kohdistuvan seksuaaliväkivallan kokonaiskuva vaikuttaa muuttuneen vakavammaksi. Määrien kasvamisen lisäksi tuntemattomien tekijöiden osuus on kasvanut ja samanaikaisesti pakottaminen ja väkivalta lisääntyneet. Kaikkiaan nämä muutokset ovat huolestuttavia, toteaa THL:n johtava asiantuntija, oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kokeneista useampi pitää tapahtunutta hyväksikäyttönä
Vuonna 2022 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista seksuaaliväkivaltaa kokeneista kolmannes (32 %) raportoi kokeneensa tapauksen hyväksikäyttönä. Edellisellä mittauskerralla 2013 näin raportoi 20 prosenttia seksuaaliväkivaltaa kokeneista.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneista nuorista vajaa neljännes (24 %) piti tapausta jälkeenpäin hyvin tai melko myönteisenä. Suurin osa (39 %) koki tapauksen hyvin kielteisenä ja 27 prosenttia koki tapauksen merkityksettömänä. Vuonna 2013 hyvin tai melko myönteisenä tapauksen koki vuonna 2013 lähes puolet (47 %) kaikista seksuaaliväkivaltaa kokeneista lapsista ja nuorista, kun taas viidennes (21 %) koki tilanteen hyvin kielteisenä.
Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin neljännen kerran Suomessa toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 6825 kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Aiemmat mittauskerrat ovat vuosilta 1988, 2008 ja 2013. Tutkimus on yksi kansallisen lapsistrategian 30 toimenpiteestä, ja se on toteutettu Tampereen yliopistossa.
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen avulla selvitettiin laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tarkempi raportti, joka sisältää tuloksia myös muusta koetusta väkivallasta, julkaistaan tammikuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkija Sari Hautamäki
sari.hautamaki@tuni.fi
050 5603579
Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
+358 050 338 7576
Marjo Malja, sosiaalineuvos
Sosiaali- ja terveysministeriö
029 5163581
Taina Laajasalo, johtava asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
029 524 777
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme