Liikkuva kansalainen säästää rahaa – katso laskurilla, kuinka paljon

Liikkumattomuudesta eli suositusta vähäisemmästä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä sekä yli kahdeksan tunnin paikallaanolosta valveilla ollessa aiheutuvat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin 3 miljardia euroa vuodessa. Kansansairauksista ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset ja työn tuottavuuden menetykset eivät kuitenkaan jakaudu maassamme tasaisesti, koska kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan väestön sairastavuudessa.
Kustannuslaskurissa on huomioitu liikkumattomuuden ja paikallaanolon osuus väestössä, liikkumattomuuden ja paikallaanolon riski kansansairauksien ja ennenaikaisen kuoleman osalta, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen sairastavuusindeksi. Kustannukset on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon. Laskelmissa on eroteltu suorat terveydenhuollon kustannukset ja epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena.
Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista. Käytössä oleva tieto ei ole niiden osalta aluekohtaista, eikä kustannuslaskuri sisällä näitä kustannuksia.
Laskuri auttaa arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä
– Kustannuslaskuri on konkreettinen terveys- ja liikuntapolitiikan työkalu, joka tukee terveyden edistämisen taloudellista arviointia, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
– Laskurin avulla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi, kuinka paljon pienemmät kustannukset olisivat, jos puolet oman kotikunnan väestöstä liikkuisi suositusten mukaan. Tämä auttaa kuntapäättäjiä arvioimaan liikkumisen edistämistoimien taloudellisia hyötyjä suhteessa niistä aiheutuneisiin kustannuksiin, Vasankari jatkaa.
Kustannuslaskuri erittelee lisäksi hyvinvointialueille liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta muodostuvien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset.
– Kustannusten sairausryhmittäinen tarkastelu osoittaa erityisesti tyypin 2 diabeteksen merkityksen yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttajana ja korostaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä, sillä se on hyvin edullista haittoihin verrattuna, muistuttaa UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
Tutustu laskuriin osoitteessa ukkinstituutti.fi/kustannuslaskuri
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti, p. 040 505 9157, tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
tutkija Päivi Kolu, UKK-instituutti, p. 050 564 4220, paivi.kolu@ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
UKK-instituutti
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Instituutti mittaa säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa sekä tuottaa tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi. Instituutti myös kehittää kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen sekä ennaltaehkäisee ja vähentää kaatumisia ja liikuntavammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. www.ukkinstituutti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu ovat yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin19.10.2025 19:10:45 EEST | Tiedote
Valveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla.
Uusi tutkimus selvittää salibandypelaajien vammariskejä ja hyvinvointia – mukana koko F-liiga13.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Tällä pelikaudella käynnistyvä tutkimus kartoittaa kattavasti naisten ja miesten F-liigan pelaajien terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimus tuottaa uutta tietoa salibandyyn liittyvistä vammoista, terveysriskeistä ja psyykkisestä kuormituksesta – tietoa, jota voidaan hyödyntää myös muissa urheilulajeissa.
Tällaisiin tilanteisiin katsojat tarvitsevat ensiapua jääkiekko-ottelussa7.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jääkiekko-ottelut ovat suuria yleisötapahtumia, joissa myös yleisö tarvitsee välillä ensiapua. Yhden ottelun aikana rekisteröidään keskimäärin noin neljä yleisön ensiaputapahtumaa. Joissain otteluissa yleisöä varten olevaa ensiapupalvelua ei tarvita lainkaan ja vilkkaimmillaan tapahtumia on reilusti yli kymmenen. Tiedot selviävät miesten jääkiekon MM-kisojen yhteydessä vuosina 2022 ja 2023 tehdystä tutkimuksesta.
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Helsingin seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle6.10.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Se tuottaa ajankohtaista tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Yli 2 000 aikuista Helsingin seudulta on kutsuttu osallistumaan.
Mediakutsu webinaariin 30.9.: Kohti saumatonta palvelupolkua ikääntyneiden liikkumisen edistämisessä25.9.2025 07:02:00 EEST | Kutsu
Miten varmistamme, että asiakas ohjautuu oikea-aikaisesti ja sujuvasti eri palvelujen välillä? Miten ammattilaiset voivat yhdessä tukea asiakkaan etenemistä omalla polullaan? UKK-instituutin koordinoiman Ikä-HYTE-hankkeen päätöswebinaarissa esitellään käytännön esimerkkejä ja konkreettisia työvälineitä asiakaskohtaamisiin, ideoita ikääntyneiden liikkumisen palvelupolun kehittämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen sekä työkaluja toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme