Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen
30.11.2022 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Tiedot selviävät THL:n tuoreesta raportista, jossa on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta arvioitu alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.
Erityisesti lisääntyivät miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 niiden määrä kasvoi 12 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 22 prosenttia. Myös terveydenhuollossa hoidettujen alkoholin aiheuttamien maksasairauksen määrä lisääntyi.
Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki muun muassa nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa.
”Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus väestötasolla. Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myynti kasvoi huomattavasti – kokonaiskulutus kasvoi vähän
Alkoholilain uudistuksen myötä 4,8–5,5-prosenttisten vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia ja saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti reilut 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019.
Muiden päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien ja erityisesti keskioluen kulutus sen sijaan väheni.
Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,1 litraa sataprosenttista alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, ja se kasvoi vain hieman verrattuna edelliseen vuoteen eli 0,1 litralla. Kokonaiskulutukseen lasketaan mukaan alkoholin tilastoitu kulutus eli vähittäismyynti ja anniskelumyynti sekä tilastoimaton kulutus eli matkustajatuonti ja verkkomyynti.
Kuitenkin, kun alkoholilain itsenäinen vaikutus erotetaan muiden tekijöiden samanaikaisista vaikutuksista tilastollisen aikasarjamallin avulla, alkoholilain uudistus todennäköisesti lisäsi alkoholin tilastoitua kulutusta noin kolmella prosentilla verrattuna siihen, millä tasolla kulutus olisi ollut ilman lakiuudistusta.
”Alkoholiveroja korotettiin 10 prosentilla vuonna 2018. Yleensä veronkorotukset vähentävät alkoholin kulutusta, mutta vuonna 2018 kävi toisin. Kulutus lisääntyi hieman veronkorotuksista huolimatta”, Mäkelä toteaa.
Vuodesta 2019 alkaen alkoholin kokonaiskulutus jälleen väheni, mihin osaltaan vaikuttivat alkoholiverojen korotukset ja koronaepidemia. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaiskulutus on Suomessa pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.
Hinnat jäivät ennakoitua korkeammiksi
Alkoholilain vaikutusta alkoholin kulutukseen pienensi hintakilpailun jääminen ennakoitua vähäisemmäksi.
Kun veronkorotuksen vaikutus alkoholin hintoihin on poistettu, vahvan oluen hinnat olivat noin kahdeksan prosenttia aiempaa alemmat. Nämä juomat siirtyivät lähes kokonaan päivittäistavarakaupoissa myytäviksi. Hintakilpailu vahvassa oluessa on merkittävästi vähäisempää kuin keskioluessa: halvimmissa tuotteissa veroton hinta on vahvassa oluessa noin kolminkertainen keskiolueen verrattuna.
Suosituimmassa long drink -juomassa hintaeroa Alkon myymälöiden ja päivittäistavarakauppojen välillä ei vuonna 2022 ollut.
Alaikäisten raitistumiskehitys pysähtyi
Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Vaikka nuorten raitistumiskehitys näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.
Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet. Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi.
”Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista”, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
Alkoholin saatavuuden lisääminen lisäisi jälleen haittoja
Suhteessa koko alkoholin myyntijärjestelmään alkoholilain uudistus vuonna 2018 oli melko pieni: Alkon myynnistä avattiin yksityiselle kilpailulle 3,2 prosenttia.
Mittavampi Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen voisi lisätä haittavaikutuksia selvästi enemmän.
”Myyntipaikkojen määrän rajaaminen ja myynninedistämistavoitteen poistaminen alkoholimarkkinoilta on keskeinen keino ehkäistä alkoholihaittoja ja edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa”, toteaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Lisätietoa
THL arvioi alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona.
Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain jälkiarviointi -raportti
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Kysely: Suomalaiset tukevat terveystietojen käyttöä tutkimuksessa – valtaosa haluaa päättää niiden käytöstä itse30.9.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti terveystietojen käyttöön tutkimuksessa sekä terveydenhuollon ja uusien hoitojen kehittämisessä. Samalla lähes yhdeksän kymmenestä katsoo, että ihmisellä tulisi olla oikeus päättää itse omien terveystietojensa käytöstä.
Kutsu: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) seminaari ”Rahapelimarkkinat avautuvat: onko meillä edessä haittakriisi?” 6.10. klo 10–11.45 THL:n tiloissa ja verkossa25.9.2026 09:44:21 EEST | Kutsu
Suomi siirtyy rahapelaamisessa lisenssijärjestelmään kesällä 2027. THL ja KKV arvioivat, että järjestelmä ei kykene suojelemaan pelaajia riittävästi rahapelihaitoilta, ja ilman sääntelyn vahvistamista haitat uhkaavat lisääntyä. Erityisen suuri huoli kohdistuu nuoriin aikuisiin, joilla rahapeliongelmat ja niihin liittyvä velkaantuminen ovat jo nyt yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä.
THL viikolla 40/202624.9.2026 15:34:37 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 24.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 30.9. Findatan ja STM:n kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveystietojen käyttöön tutkimuksessa ja terveydenhuollon kehittämisessä. Valtaosa haluaa kuitenkin päättää niiden käytöstä itse. Lisätiedot: antti.piirainen(at)findata.fi, puh. 029 524 7644 ti 6.10. Rahapelaamisen haitat uhkaavat kasvaa uuden rahapelijärjestelmän takia - sääntelyä pelaajien suojaksi on vahvistettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) varoitta
THL ja Sydänliitto: Vähemmän suolaa arkeen – elintarvikkeiden terveysvero tukisi väestön terveyttä ja verenpainetasojen laskua24.9.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa asuvien työikäisten suolan saanti on pysynyt korkeana. Lisäksi verenpainetasojen lasku on pysähtynyt. Jotta kehityssuunta saadaan muutettua paremmaksi, tarvitaan uusia väestötason toimia. Elintarvikkeiden terveysperusteinen veromalli olisi yksi keino kannustaa terveellisempiin vaihtoehtoihin ja helpottaa kuluttajien arjen valintoja.
THL viikolla 39/202616.9.2026 15:24:53 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka viikko. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 16.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 24.9. Aikuisten suolan saanti ja verenpainetasot Suomessa - nykytilanne ja kehitys. Yhteistiedote Sydänliiton kanssa. Lisätiedot: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 Uutiset pe 18.9. Järjestä nuorille keskustelu digin käytöstä – auta suositustyössä. Lisätiedot: Saara Rapeli, tiimipäällikkö, THL, puh. 029 524 7102 ja Paula Tyrväinen, erityisasiantuntija, OPH, puh. 0295338615 pe 18.9. THL avaa haun uusille turvakotipalveluntuottajille Keski-Uudellemaalle ja saamelaiste
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme