Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen

Jaa
Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilain uudistus vaikutti haitallisesti suomalaisten terveyteen ja nuorten alkoholinkäyttöön. Vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän vuodessa kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Vuonna 2020 näistä syistä kuoli kaikkiaan noin 1700 ihmistä.

Tiedot selviävät THL:n tuoreesta raportista, jossa on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta arvioitu alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.

Erityisesti lisääntyivät miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 niiden määrä kasvoi 12 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 22 prosenttia. Myös terveydenhuollossa hoidettujen alkoholin aiheuttamien maksasairauksen määrä lisääntyi.

Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki muun muassa nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa.

”Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus väestötasolla. Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myynti kasvoi huomattavasti – kokonaiskulutus kasvoi vähän

Alkoholilain uudistuksen myötä 4,8–5,5-prosenttisten vahvojen oluiden vähittäismyynti kasvoi reilut 600 prosenttia ja saman vahvuisten juomasekoitusten vähittäismyynti reilut 500 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Muiden päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien ja erityisesti keskioluen kulutus sen sijaan väheni.

Vuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus oli 10,1 litraa sataprosenttista alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, ja se kasvoi vain hieman verrattuna edelliseen vuoteen eli 0,1 litralla. Kokonaiskulutukseen lasketaan mukaan alkoholin tilastoitu kulutus eli vähittäismyynti ja anniskelumyynti sekä tilastoimaton kulutus eli matkustajatuonti ja verkkomyynti.

Kuitenkin, kun alkoholilain itsenäinen vaikutus erotetaan muiden tekijöiden samanaikaisista vaikutuksista tilastollisen aikasarjamallin avulla, alkoholilain uudistus todennäköisesti lisäsi alkoholin tilastoitua kulutusta noin kolmella prosentilla verrattuna siihen, millä tasolla kulutus olisi ollut ilman lakiuudistusta.

”Alkoholiveroja korotettiin 10 prosentilla vuonna 2018. Yleensä veronkorotukset vähentävät alkoholin kulutusta, mutta vuonna 2018 kävi toisin. Kulutus lisääntyi hieman veronkorotuksista huolimatta”, Mäkelä toteaa.

Vuodesta 2019 alkaen alkoholin kokonaiskulutus jälleen väheni, mihin osaltaan vaikuttivat alkoholiverojen korotukset ja koronaepidemia. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaiskulutus on Suomessa pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.

Hinnat jäivät ennakoitua korkeammiksi

Alkoholilain vaikutusta alkoholin kulutukseen pienensi hintakilpailun jääminen ennakoitua vähäisemmäksi.

Kun veronkorotuksen vaikutus alkoholin hintoihin on poistettu, vahvan oluen hinnat olivat noin kahdeksan prosenttia aiempaa alemmat. Nämä juomat siirtyivät lähes kokonaan päivittäistavarakaupoissa myytäviksi. Hintakilpailu vahvassa oluessa on merkittävästi vähäisempää kuin keskioluessa: halvimmissa tuotteissa veroton hinta on vahvassa oluessa noin kolminkertainen keskiolueen verrattuna.

Suosituimmassa long drink -juomassa hintaeroa Alkon myymälöiden ja päivittäistavarakauppojen välillä ei vuonna 2022 ollut.

Alaikäisten raitistumiskehitys pysähtyi

Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Vaikka nuorten raitistumiskehitys näyttäisi jatkuneen jälleen myönteisenä vuodesta 2019 lähtien, on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.

Nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) perusteella 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat jopa lisääntyneet. Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että tytöillä juomasekoitusten kulutus lisääntyi.

”Juomasekoitusten ja vahvan oluen korkea hinta on mahdollisesti jossain määrin hillinnyt nuorten ja pienituloisten ostoja. Korkeasta hinnasta huolimatta juomasekoitusten kulutus kasvoi erityisesti alaikäisillä tytöillä sen jälkeen, kun näitä juomia sai ostaa lähikaupoista”, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Alkoholin saatavuuden lisääminen lisäisi jälleen haittoja

Suhteessa koko alkoholin myyntijärjestelmään alkoholilain uudistus vuonna 2018 oli melko pieni: Alkon myynnistä avattiin yksityiselle kilpailulle 3,2 prosenttia.

Mittavampi Alkon yksinoikeusjärjestelmän purkaminen voisi lisätä haittavaikutuksia selvästi enemmän.

”Myyntipaikkojen määrän rajaaminen ja myynninedistämistavoitteen poistaminen alkoholimarkkinoilta on keskeinen keino ehkäistä alkoholihaittoja ja edistää väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tässä alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa”, toteaa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Lisätietoa

THL arvioi alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona.
Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain jälkiarviointi -raportti

Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kutsu: tiedotustilaisuus verkossa ensi syksyn koronarokotuksista to 23.5. klo 9.3021.5.2024 12:28:27 EEST | Tiedote

Hyvät toimitukset, järjestämme medioille tiedotustilaisuuden ensi syksyn koronarokotuksista torstaina 23.5. klo 9.30–10.30. Tilaisuus pidetään Teamsilla, jonka välityksellä asiantuntijoille voi myös esittää kysymyksiä. Lähetämme Teams-linkin niille, jotka ovat ilmoittautuneet tilaisuuteen. Infossa esiintyvät paikan päällä THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sekä sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen. THL:n ylilääkäri Tuija Leino osallistuu tilaisuuteen etänä. Kontio kertoo syksyn koronarokotussuosituksesta ja sen perusteista sekä syksyn influenssarokotuksista. Lisäksi hän esittelee korona- ja influenssarokotusten aiempia kattavuuksia. Puumalainen kertoo syksyn rokotehankinnoista. Tilaisuuden päätyttyä on mahdollisuus tehdä kamerahaastatteluita paikan päällä olevien asiantuntijoiden kanssa. Aika: Torstai 23.5. klo 9.30–10.30. Paikka: Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille), THL, päärakennus, Mannerheimintie 166 (kamerahaastattelut) Ilmoittautuminen: il

Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla15.5.2024 02:00:00 EEST | Tiedote

Sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Samoilla maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla myös kuntien väliset erot ovat suurimmat. Kaikilla alueilla sairastavuus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan kulje yhtä vahvasti käsi kädessä, osoittavat Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset.

THL:n muutosneuvottelut päätökseen – 93 irtisanotaan, henkilöstömäärä vähenee 180:llä14.5.2024 12:20:19 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muutosneuvottelut on saatu päätökseen. THL saavutti tavoitteen 12 miljoonan euron vuotuisesta säästöstä kehyskaudella 2024–2027. Neuvotteluiden lopputuloksena tullaan irtisanomaan 93 henkilöä. Vähennettävä henkilöstömäärä on yhteensä arviolta 180 henkilöä. Loput vähennyksestä saavutetaan eläkkeelle siirtymisten ja päättyvien määräaikaisuuksien kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye