Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n eduskuntavaalitavoitteet 2023: Tehtävänä hyvä tulevaisuus

Jaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkistanut eduskuntavaalitavoitteensa. 6+1 tehtävän kautta Suomen julkinen talous saadaan tasapainoon, vihreää siirtymää vauhditetaan ja varmistetaan, että Suomi on hyvinvoiva yhteiskunta myös jatkossa. Tehtävät ovat mahdollisia, mutta eivät helppoja.

Suomalaisten kriisinkestävyyttä on viime vuodet koeteltu. Koronapandemia kuritti yhteiskuntaa, Venäjän hyökkäyssota muutti maailman tasapainoa, markkinoita ja turvallisuudentunnetta. Suomen tuottavuus on ollut pitkään heikkoa, suomalaiskoululaisten Pisa-tulokset ovat olleet laskussa ja velkaa on kasvatettu vaarallista vauhtia. Huoli Suomen tulevaisuudesta on lisääntynyt.  

Kriiseistä on ennenkin noustu, mutta ilman ponnisteluja se onnistu.

”Nyt jos koskaan tarvitaan suomalaista sisua, malttia ja maalaisjärkeä. On toteuttava pikaisella aikataululla vihreä siirtymä, varmistettava kansallinen turvallisuus ja huolehdittava siitä, että hyvinvointimme rahoituspohja saadaan kuntoon. Tylsiäkin päätöksiä on kyettävä tekemään, jotta hyvä tulevaisuus toteutuu”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiteyttää.  

EK:n syysseminaarissa 30.11. esiteltävät 6+1 hyvän tulevaisuuden tehtävää kertovat, miten Suomi palautetaan menestyväksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi. Tarkempaa tietoa tehtävien sisällöstä löytyy osoitteesta ek.fi/vaalit2023

1. tehtävä: Julkisen talouden tasapainotalkoot

Suomen työikäinen väestö pienenee huolestuttavaa tahtia. Yhteiskunnassamme on tehtävä rakenneuudistuksia, jotta pystymme jatkossakin pitämään huolta kaikista. Työllisyyttä on kasvatettava edelleen, sote-uudistuksessa tehdyt virheet pitää korjata, kilpailua on tehokkuuden parantamiseksi lisättävä ja työperäistä maahanmuuttoa kasvatettava. Pelkällä talouskasvulla julkista taloutta ei saada tasapainoon, joten tulevan hallituksen on tehtävä myös menosopeutuksia. 

2. tehtävä: Suomesta vihreä silta maailmalle

Vihreä siirtymä tarkoittaa sekä vastuuta ympäristöstä että kannattavaa liiketoimintaa. Suomi pitää nostaa kärkeen globaalissa vihreässä kilpailussa ja Suomen hiilikädenjäljen kasvattamisen tulee olla hallituksen strateginen prioriteetti. Jotta tässä tehtävässä onnistutaan, on digitalisaatiota hyödynnettävä täysimääräisesti. 

3. tehtävä: Mittelstandista vauhtia kasvuun

Kriisien selättämiseksi Suomen tulee varmistaa riittävät kannusteet yrittäjyydelle ja kotimaiselle omistajuudelle. Suomeen tarvitaan Mittelstand-ohjelma, jonka avulla keskisuuret kasvuyritykset voivat antaa parhaan panoksensa kansantalouden, työpaikkojen ja viennin hyväksi. Investointeja on vauhditettava muun muassa lupaprosesseja sujuvoittamalla. Koulutusjärjestelmän on kyettävä ketterästi vastaamaan yritysten osaajatarpeisiin sekä sisältöjen että oppimisen tapojen osalta. Osaamisen tasoa on nostettava kaikilla koulutusasteilla. Etenkin ammattiosaajien saatavuus on monelle yritykselle kriittinen kysymys.  

4. tehtävä: Suomesta TKI-suurvalta

Jotta Suomesta tulee TKI-suurvalta, on meillä oltava vahvaa osaamista ja nykyistä enemmän työn tuottavuutta. Suomen ja Euroopan on aika päästä irti vanhasta, irti fossiilista, irti peloista ja siirtyä kohti uutta. Neljän prosentin TKI-tavoite tulee viedä maaliin yritysvetoisin askelin, pitäen kiinni parlamentaarisista linjauksista riittävällä verokannusteella. Myös osaamisen on oltava riittävää ja ajantasaista. 

5. tehtävä: Työ ensin

Kun työtä ja tekijöitä on, mutta ne eivät kohtaa, on tilanteeseen puututtava. Tämä on tällä hetkellä tilanne monella alalla Suomessa. Työn sääntelyä on modernisoitava. Kannustinloukkuja tulee purkaa uudistamalla työttömyysturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Työn verotusta pitää keventää.

6. tehtävä: Kilpailu tehostaa ja luo hyvinvointia

Toimiva ja uudistuva markkinatalous luo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Työnteko, osaaminen ja omistaminen ovat avainasemassa tuottamassa menestystä Suomelle ja suomalaisille, nyt ja tulevaisuudessa. On annettava tilaa markkinataloudelle: esimerkiksi kuntien mahdollisuutta harjoittaa elinkeinotoimintaa markkinoilla tulee rajata.  

+1 tehtävä: EU:sta vahvempi ja vaikuttavampi 

EU on Suomen ja suomalaisten yritysten kotikenttä – sen myönteinen kehitys on meille elintärkeää. Venäjän sota ja muuttunut turvallisuustilanne ovat entisestään kirkastaneet unionin merkitystä. Mitä vahvempi ja vaikutusvaltaisempi EU on myös globaalisti, sen parempi myös Suomelle. 

Lisätietoja: 
toimitusjohtaja Jyri Häkämies
haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Nora Elersin kautta, p. 050 574 6977 

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lauri Veijalainen vetämään EK:n Ukraina-vientihanketta13.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote

Lauri Veijalainen aloittaa Elinkeinoelämän keskusliiton Pro Ukraina -hankkeen projektijohtajana 25.8. Hankkeen tavoitteena on saada yli 200 suomalaisyritystä mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen. Uransa aikana Lauri Veijalainen (57) on ollut avaamassa Suomen ovia Ukrainaan toimiessaan East Office of Finnish Industriesin toimitusjohtajana ja työskennellessään Suomen Kiovan-suurlähetystössä. Hän on ollut myös käynnistämässä Ikean Ukrainan toimintoja. Toimitusjohtajakokemusta Veijalaisella on Stockmannilta ja viimeksi Indoor Groupilta. EK:ssa Lauri Veijalaisen tehtävänä on käynnistää suomalaisen yrityskentän laajamittainen osallistuminen Ukrainan jälleenrakentamiseen: Pro Ukraina -hankkeen tavoitteena on saada vähintään 200 suomalaisyritystä aloittamaan vientitoiminta Ukrainaan seuraavan kahden vuoden aikana. Samalla rakennetaan Suomen vienninedistämisen uutta toimintamallia tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön ja muiden Team Finland -toimijoiden kanssa. Veijalainen panostaa eritoten Suo

EK:n Suhdannebarometri: Alkukesän suhdannekuva jäi vaisuksi – teollisuudessa odotuksia kasvusta28.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekehitys on ollut yleisesti heikkoa alkukesällä. Kehitys oli linjassa edellisen tiedustelun varovaisten odotusten kanssa. Kaikkien päätoimialojen arviot tämänhetkisestä tilanteesta ovat alle keskimääräisen. Kasvua oli alkukesällä ainoastaan yksityisissä palveluissa, ja henkilöstön määrä väheni vielä laajalti.

Kutsu: EK:n Suhdannebarometrin julkistuswebinaari ma 28.7. klo 10.00–10.3021.7.2025 15:17:32 EEST | Tiedote

EK:n Suhdannebarometri julkistetaan maanantaina 28.7. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 10.00–10.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja Suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764

EU:n rahoitus 2028 - 2034: Euroopan on priorisoitava kasvua ja turvallisuutta16.7.2025 19:23:48 EEST | Tiedote

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”

EU:n ilmastotavoite vuodelle 2040 luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille2.7.2025 15:10:08 EEST | Tiedote

Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin. Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta. EU:n 2040

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye