Ikäihmiset entistä paremmin mukana digitaalisessa yhteiskunnassa

Kiinnostus digitaalisia laitteita ja palveluita kohtaan ei vähene iän myötä, ilmenee DNA:n teettämästä Digitaalinen yhdenvertaisuus -tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistuneista yli 75-vuotiaista 73 prosenttia kertoo olevansa kiinnostunut uusista laitteista ja 75 prosenttia uusista palveluista. Kaikista vastanneista 83 prosenttia ilmoitti olevansa innokas opettelemaan uusien laitteiden tai palveluiden käyttöä.

Omaa digiosaamistaan arvioidessaan suurin osa (65 %) yli 75-vuotiaista antoi itselleen tulen toimeen -arvosanan. Keskivertoa paremmaksi omat taitonsa heistä arvioi 27 prosenttia. Vastaavat luvut kaikista vastaajista oli 42 prosenttia ja 44 prosenttia.

”Kokemukseni perusteella tämä pätee osaan, mutta osaan ei. Suuri osa, joka hakee meiltä apua, osaa kohtuullisen hyvin. Mutta sitten on sellaisia, jotka eivät hallitse tippaakaan. Ikä ei suoraan vaikuta osaamiseen tai kiinnostukseen, mutta iän myötä mahdollisesti tulevat vaivat, kuten käsien vapina, vaikuttavat välittömästi heikentävästi osaamiseen”, Enter ry:n hallituksen puheenjohtaja Veli Kahrala kertoo.

”Tämän tutkimushavainnon valossa olemme DNA:lla entistäkin motivoituneempia toimimaan ikäihmisten digitaalisen osallisuuden vahvistamiseksi. Olemme tehneet Vanhustyön keskusliiton kanssa yhteistyötä vuoden, ja olen varma, että tulevana vuonna saamme yhdessä paljon aikaan seniorikansalaisten digitaitojen hyväksi”, sanoo DNA:n viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

Enter ry tarjoaa ikäihmisille maksutonta tietoteknistä vertaisopastusta. IT-alalla työuransa tehnyt Veli Kahrala on nyt eläkkeellä, ja hän toiminut yhdistyksen vapaaehtoisena vertaisopastajana seitsemän vuoden ajan. Hän neuvoo senioreita niin puhelinten, tablettien kuin tietokoneiden kanssa. ”Digiosaamiseen vaikuttaa hyvin paljon se, onko työaikana joutunut käyttämään tietokonetta tai kännykkää. Kasikymppiselle nämä eivät ole välttämättä työelämästä tuttuja, jolloin niiden käyttö on riippunut omasta innokkuudesta”, hän sanoo.

Kiinnostuksen puute on iso este osaamiselle

Tutkimuksesta ilmenee, että seniorit eivät halua tai viitsi opetella digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöä ilman hyvää syytä. Kun kimmoke tarttua laitteisiin löytyy, se on hyvä motivaattori opetella ainakin kiinnostuksen kohteeseen liittyvä palvelu. ”Itseä kiinnostavaan asiaan liittyen on kiinnostusta opetella myös siihen läheisesti liittyvät digitaaliset laitteet ja palvelut”, Kahrala toteaa.

Jos harrastuksena on musiikki, niin musiikkipalveluista saa laajan kirjon erilaista artisteja kuunneltavaksi. Innokas golffari on halukas opettelemaan, miten varataan netissä golfvuorot, koska varaus netin kautta on nopeampaa kuin puhelimitse. Netin ruoka- ja reseptisivustot avaavat ihan uusia maailmoja ruokakulttuurista ja kokkaamisesta kiinnostuneelle.

Kun kiinnostuksen kohteen parissa kokee digitaalisia onnistumisen hetkiä, ne madaltavat kynnystä opetella myös vähemmän kiinnostavia mutta arjessa tärkeitä palveluita.

Oppimisen palkitsevuus ei katso ikää

Kolmannes tutkimukseen vastanneista yli 75-vuotiaista on sitä mieltä, että laitteiden ja palveluiden käyttöön on riittävästi opastusta saatavilla. Seniorit hakevat opastusta digiasioinnissa ensisijaisesti perheenjäseniltä, sukulaisilta tai ystäviltä, mutta avun pyytämisen kynnys on osalla korkealla ja se koetaan vaivaannuttavana. Veli Kahrala arvelee, että syy tähän on se, että moni kokee, että pitäisi osata ilman neuvomistakin.

”Senioreita neuvoessa on hyvä muistaa rauhallinen tahti. Sellainen näin, näin ja näin, seuraavalla kerralla osaat itse -tyyli ei toimi. Monelle seniorille onkin helpompi ottaa apua vastaan toiselta ikäihmiseltä, kun opastaja ymmärtää, että oppiminen hidastuu iän myötä ja vaatii paljon toistoa. Paras tapa ikäihmisten neuvomiseen digiasioissa on vierihoito, yhdessä harjoittelu”, Kahrala vinkkaa.

”Meidän kaikkien pitää sisäistää se tosiseikka, että ikä ei ole este digitaaliselle osaamiselle. Kaikki kokevat uuden oppimisen palkitsevana. Kaikki voivat oppia, ja jokainen oppii iästä riippumatta, omalla tavallaan”, Wahlbeck päättää.

DNA:n Digitaalinen yhdenvertaisuus -tutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen yhdenvertaisuus -tutkimus toteutettiin online-paneelissa 15.–28.7.2022. Tutkimukseen vastasi tuhat yli 15-vuotiasta suomalaista. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yhdenvertaisuus toteutuu digiosaamisen, digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytön osalta. Lisäksi tehtiin 75+ -vuotiaiden ikäryhmässä puhelinhaastatteluja, jotka syvensivät ymmärrystä heidän kokemastaan digitaalisesta yhdenvertaisuudesta. 

Liite: tutkimusraportti (PDF)

Lisätietoja medialle
Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck, DNA Oyj, puh. 044 040 1671, vilhelmiina.wahlbeck@dna.fi

Hallituksen puheenjohtaja Veli Kahrala, Enter ry, puh. 0400 602 113, veli.kahrala@gmail.com

DNA:n viestintä: puh 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Vanhustyön keskusliitto (VTKL) edistää iäkkäiden ihmisten hyvää ja turvallista arkea monin eri tavoin. VTKL toimii asiantuntijana ja kehittäjänä, tukee ja verkostoi vanhuusalan toimijoita sekä vahvistaa ikäymmärrystä useilla eri foorumeilla. VTKL:n SeniorSurf-toiminta vahvistaa seniorien digiosallisuutta ja tukee digitukitoimintaa valtakunnallisesti. Katso lisää www.seniorsurf.fi ja www.vtkl.fi