Kipsihaku alkaa koko maassa – viljelijä, katso, missä kipsiä voi hakea!

Kipsin hakuun soveltuvia alueita on Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. KIPSI-hankkeen karttapalvelusta voi tarkastaa, sijaitsevatko omat peltolohkot kipsitukikelpoisella alueella.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut KIPSI-hanketta Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019 alkaen, ja vuonna 2022 kipsihaku laajeni koko rannikkoalueelle. Kipsin levitys rahoitetaan EU:n elpymisvälineen ja Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella.
Kipsihaku oli viime kesänä vilkasta. Nousseet kustannukset ja yllättävän suuret hakumäärät johtivat siihen, että tällä hakukierroksella kipsikäsittelyä kohdennetaan aiempaa tarkemmin vuonna 2022 laajentuneella hankealueella. Kohdennusta tehdään niille alueille, joilla kipsinlevityksen hyödyt vesiensuojelulle ovat suurimmat.
- Arviointi kohdentamisesta on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari.
Tarkemman kohdentamisen perusteena on vesien- ja merenhoidon suunnittelussa tunnistettu maatalouden kuormituksen aiheuttama paine vesistöihin.
Sen sijaan Saaristomeren alueella haku avautuu kaikille alueen viljelijöille. Saaristomeren vaikutusalueella tavoitteena on levittää kipsiä vielä noin 25 000 hehtaarille, muilla rannikkoalueilla rahoitusta riittää tällä hetkellä vielä noin 10 000 hehtaarin levittämiseen.
- Alueilla, joilla maatalouden kuormitus ja peltomaan huuhtoutuminen on voimakasta, kuormitusta voidaan kipsin avulla vähentää kustannustehokkaasti ja nopeasti. Kipsin levityksen ohella pelloilla on syytä jatkaa muita vesiensuojelutoimia, Kolari jatkaa.
Kipsinlevitystä sekä maksutonta tilakohtaista kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta: www.kipsinlevitys.fi Neuvontaa antaa ProAgria. Kipsin levityksen hoitaa KIPSI-hankkeen kilpailuttama urakoitsija.
Kipsikäsittely on turvallinen vesiensuojelukeino
Kipsikäsittelyn avulla pystytään leikkaamaan SAVE2-hankkeen tuoreen raportin mukaan peltomailta huuhtoutuvan kokonaisfosforin kuormituksesta noin 30 prosenttia ja kiintoaineskuormasta noin puolet. Myös pelloilta tulevan orgaanisen hiilen aiheuttama kuormitus vähenee noin puolella.
Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta, SAVE2-hankkeen tulosten perusteella mahdollisesti pidempään. Haittoja peltomaalle tai kasvustolle ei ole havaittu.
Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla, ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan KIPSI-hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Minna Kolari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062
Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten alue sekä Itä-Uusimaa:
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos, p. 0295 022 122
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskusten alue sekä Länsi-Uusimaa:
Erityisasiantuntija Kati Ojala, p. 0295 023 030
Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alue:
Erityisasiantuntija Mats Willner, p. 0295 022 138
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme