Kipsihaku alkaa koko maassa – viljelijä, katso, missä kipsiä voi hakea!
Kipsin hakuun soveltuvia alueita on Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. KIPSI-hankkeen karttapalvelusta voi tarkastaa, sijaitsevatko omat peltolohkot kipsitukikelpoisella alueella.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut KIPSI-hanketta Saaristomeren valuma-alueella vuodesta 2019 alkaen, ja vuonna 2022 kipsihaku laajeni koko rannikkoalueelle. Kipsin levitys rahoitetaan EU:n elpymisvälineen ja Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella.
Kipsihaku oli viime kesänä vilkasta. Nousseet kustannukset ja yllättävän suuret hakumäärät johtivat siihen, että tällä hakukierroksella kipsikäsittelyä kohdennetaan aiempaa tarkemmin vuonna 2022 laajentuneella hankealueella. Kohdennusta tehdään niille alueille, joilla kipsinlevityksen hyödyt vesiensuojelulle ovat suurimmat.
- Arviointi kohdentamisesta on tehty yhdessä ympäristöministeriön ja alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon asiantuntijoiden kanssa, kertoo KIPSI-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari.
Tarkemman kohdentamisen perusteena on vesien- ja merenhoidon suunnittelussa tunnistettu maatalouden kuormituksen aiheuttama paine vesistöihin.
Sen sijaan Saaristomeren alueella haku avautuu kaikille alueen viljelijöille. Saaristomeren vaikutusalueella tavoitteena on levittää kipsiä vielä noin 25 000 hehtaarille, muilla rannikkoalueilla rahoitusta riittää tällä hetkellä vielä noin 10 000 hehtaarin levittämiseen.
- Alueilla, joilla maatalouden kuormitus ja peltomaan huuhtoutuminen on voimakasta, kuormitusta voidaan kipsin avulla vähentää kustannustehokkaasti ja nopeasti. Kipsin levityksen ohella pelloilla on syytä jatkaa muita vesiensuojelutoimia, Kolari jatkaa.
Kipsinlevitystä sekä maksutonta tilakohtaista kipsineuvontaa voi hakea aluehallinnon asiointipalvelusta: www.kipsinlevitys.fi Neuvontaa antaa ProAgria. Kipsin levityksen hoitaa KIPSI-hankkeen kilpailuttama urakoitsija.
Kipsikäsittely on turvallinen vesiensuojelukeino
Kipsikäsittelyn avulla pystytään leikkaamaan SAVE2-hankkeen tuoreen raportin mukaan peltomailta huuhtoutuvan kokonaisfosforin kuormituksesta noin 30 prosenttia ja kiintoaineskuormasta noin puolet. Myös pelloilta tulevan orgaanisen hiilen aiheuttama kuormitus vähenee noin puolella.
Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta, SAVE2-hankkeen tulosten perusteella mahdollisesti pidempään. Haittoja peltomaalle tai kasvustolle ei ole havaittu.
Kipsin levitys tehdään tavanomaisella peltokalustolla, ja viljelijät ovat olleet tyytyväisiä levitysjälkeen. Kipsin vaikutuksia seurataan KIPSI-hankkeessa vedenlaadun mittauksilla eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Minna Kolari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 025 062
Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten alue sekä Itä-Uusimaa:
Erityisasiantuntija Niklas Grönroos, p. 0295 022 122
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskusten alue sekä Länsi-Uusimaa:
Erityisasiantuntija Kati Ojala, p. 0295 023 030
Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alue:
Erityisasiantuntija Mats Willner, p. 0295 022 138
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen tarkkailuohjelmaesitys on nähtävillä (Kainuu, Pohjois-Savo)26.4.2024 15:04:20 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskuksessa on vireillä Terrafame Oy:n uraanin talteenottolaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman hyväksyminen.
Saimaannieriää pelastetaan uusilla kalastusrajoituksilla (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)26.4.2024 08:06:14 EEST | Tiedote
Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla ja 1.5.2024 alkaen Ruokovedellä ja Yövedellä.
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme