HSY

Jäteveden lämmön talteenoton mahdollisuuksia tutkittu kaupunkimittakaavassa

Jaa
Jäteveden sisältämä lämpö on merkittävä resurssi, jonka nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen kohdistuu paljon kiinnostusta. Jäteveden lämpö on samalla välttämättömyys jäteveden biologiselle käsittelylle, erityisesti typenpoistolle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n käynnistämässä yhteishankkeessa tutkittiin jätevesilämpöä yhteiskunnan lämpöenergiataloudessa.
Yhteishankkeessa tutkittiin kiinteistöjen tuottaman jäteveden lämmön talteenottoa. Kuva: HSY / Mikko Käkelä
Yhteishankkeessa tutkittiin kiinteistöjen tuottaman jäteveden lämmön talteenottoa. Kuva: HSY / Mikko Käkelä

Viime aikoina on noussut keskusteluun, pitäisikö jäteveden lämpöä ottaa talteen jo kiinteistöillä ennen jäteveden johtamista viemäriin. Toisaalta tiedetään, että jäteveden lämpötilan viileneminen haittaa jätevedenpuhdistamojen toimintaa ja vähentää jo toteutettujen keskitettyjen lämmön talteenottolaitosten tuottoa ja kannattavuutta.

Kaksivuotisessa hankkeessa tutkittiin jätevesilämpöä jätevettä tuottavalta kiinteistöltä puhdistetun jäteveden purkuun asti. Tarkastelussa huomioitiin esimerkiksi jäteveden ja siihen varastoituneen lämmön virta verkostoon eri käyttökohteissa, jäteveden lämpötilan muuttuminen viemäriverkostossa, vaikutukset biologiseen typenpoistoon jätevedenpuhdistamoilla sekä vaikutukset jätevedenpuhdistamon jälkeen toteutettuun keskitettyyn lämmöntalteenottoon. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin kiinteistöille toimitettavan käyttöveden lämmön talteenottoa.

Lähtökohtana tarkasteluissa oli, että jätevedenpuhdistamot eivät voi lämmön talteenoton kustannuksella ryhtyä heikentämään typenpoistoa jätevedestä. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia skenaarioita, joissa lämmön talteenoton sijainti ja intensiteetti vaihtelivat. Lopputuloksina määritettiin muun muassa lämmön talteenoton energiatase koko kaupungin mittakaavassa sekä jätevedenpuhdistuksen vaatimien laajennusinvestointien suuruusluokka.

Jäteveden lämpötila vaikuttaa puhdistustulokseen

Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa huomioitiin koko kaupungin mittakaava usean eri toimijan yhteistyönä. Hankkeen selvitykset osoittavat, että lämmön talteenotto viemäriverkostossa ennen puhdistamoa pudottaa puhdistamolle tulevan jäteveden lämpötilaa eri tavoin riippuen siitä, paljonko ja missä kohtaa verkostoa lämpöä otetaan talteen ennen puhdistamoa. Selvisi muun muassa, että maaperän lämmöllä on suuri vaikutus jäteveden lämpötilaan.

– Puhdistamot on suunniteltu toimimaan tietyllä jäteveden lämpötila-alueella. Jos jätevedestä otetaan lämpöä talteen ennen jätevedenpuhdistamoa, voi tämä vaatia suuria investointeja puhdistamon kapasiteettiin. Myös puhdistamon operointia pitäisi tällöin sopeuttaa uuteen tilanteeseen, eikä kaikkia vaikutuksia vielä tunneta, toteaa jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt HSY:stä.

Hankkeessa havaittiin, että käyttöveden lämmöntalteenotossa ja jäähdytyksessä on potentiaalia, joka on hyödynnettävissä ilman haittaa eri osapuolille, sillä tapaustutkimusten verkostosimulaatioiden perusteella vesi saapuu kuluttajille pitkässä verkostossa joka tapauksessa lämpötilassa, joka on lähellä maaperän lämpötilaa.

Jatkoselvityksiä tarvitaan

Toteutettu hanke osoitti, että olisi tarpeen selvittää, mitä muutoksia lämpötilan pysyvä aleneminen aiheuttaisi jätevedenpuhdistamolla. Lisäksi voitaisiin tutkia, löytyisikö viemäriverkostosta helposti toteutettavia lämmön talteenoton kohteita, joissa yhdistyisi korkea lämpötila, helppo tekninen toteutus ja vähäinen vaikutus puhdistamon toimintaan. Hankkeessa erittäin lupaavaksi osoittautuneen käyttöveden lämmön talteenoton tulosten yleistettävyys voi vaatia lisätutkimuksia ja kattavamman määrän mittausdataa. Kustannusarvioita tulisi laajentaa kattamaan myös talteenoton toteutuksen ja operoinnin kustannukset sekä puhdistamon käyttökustannukset. Jatkokehittely tarvitsee päättyvän hankkeen kaltaista hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Hankekonsortion pääpartnerina toimi HSY ja sen hankepartnereita olivat Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Vesihuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy, Helen Oy, Fortum ja Turku Energia. Muita yhteistyökumppaneita olivat Aalto, VTT, Fluidit Oy, AFRY sekä Gaia Consulting Oy, joilta hankekonsortio osti tutkimus- ja projektinhoitopalveluita.

Lämmöntalteenoton energiatase kaupungissa ja vaikutus jätevesien käsittelyyn (JV-LÄMPÖ) -hanke sai ympäristöministeriön myöntämää valtionavustusta Ravinteiden kierrätyksen ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden hankkeiden avustushaussa vuonna 2020.

Kaikki hankkeessa tuotetut raportit ja 1.11. pidetyn päätöswebinaarin esitykset ovat saatavissa hankesivuilta.

Hankesivut: hsy.fi/jatevesilampo

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sahlstedt Kristianjätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja

Puh:050 331 2256

Kuvat

Yhteishankkeessa tutkittiin kiinteistöjen tuottaman jäteveden lämmön talteenottoa. Kuva: HSY / Mikko Käkelä
Yhteishankkeessa tutkittiin kiinteistöjen tuottaman jäteveden lämmön talteenottoa. Kuva: HSY / Mikko Käkelä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.                         

Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n jätetutkimus 2024: biojätteen määrä vähentynyt erityisesti pienkiinteistöjen sekajätteessä23.1.2025 13:00:00 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteutti syyskuussa 2024 noin kolmen vuoden välein tehtävän kotitalouksien sekajätetutkimuksen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena tällä kertaa oli biojätteen määrä sekajätteessä, sillä kolme vuotta sitten tehdyn edellisen tutkimuksen jälkeen HSY on toimittanut pienkiinteistöille tuhansia jäteastioita biojätteen keräykseen. Nykyään myös 1–4 asunnon kiinteistöissä asuvien pitää lajitella biojäte joko HSY:n biojäteastiaan tai omaan kompostoriin.

HSY mittaa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua uusissa paikoissa puunpolton, liikenteen ja sataman vaikutusten selvittämiseksi13.1.2025 09:13:06 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY) on pääkaupunkiseudulla 11 ilmanlaadun mittausasemaa. Näistä neljän aseman paikka vaihtuu vuoden tai kahden välein. Vuonna 2025 siirrettävät asemat sijaitsevat Helsingissä Kustaa Vaasan tiellä ja Katajanokalla, Espoossa Lintuvaarassa ja Vantaalla Kehä III:n varrella Viinikkalassa. Lisäksi yksi siirrettävä asema on Porvoossa.

Konalan ja Ruskeasannan Sortti-asemien aukioloihin muutoksia2.1.2025 07:07:00 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muuttaa Konalan ja Ruskeasannan Sortti-asemien viikonloppujen aukioloaikoja tammikuun alusta. Asemat aukeavat jatkossa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11 eli tuntia myöhemmin. Sulkemisaika säilyy samana, klo 18. Samoin arkipäivien aukiolot säilyvät entisellään klo 7–21. – Sortti-asemat ovat palvelleet myös viikonloppuisin nyt kolmen ja puolen vuoden ajan ja olemme todenneet, että asiakaskäynnit painottuvat iltapäivään ja alkuiltaan. Resursoinnin näkökulmasta on järkevää avata Sortti-asema tuntia myöhemmin, HSY:n toimintovastaava Joonas Enqvist perustelee muutosta. Myöhemmin keväällä Kivikon Sortti-asema alkaa palvella myös lauantaisin Kokonaisuudessaan Sortti-asemien asiakaskäynnit ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 55 prosentilla ja kierrätyspalvelujen lisäämiselle on selkeä tarve. Tämän vuoksi HSY laajentaa keväällä myös Kivikon Sortti-aseman aukioloa lauantaille. Tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. – Asukkailta o

HSY:n hallituksen päätökset 20.12.202420.12.2024 10:13:44 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti hyväksyä käsittelemänsä kolme vesihuollon hankesuunnitelmaa. Näitä olivat Pitkäkosken jokivedenottamon saneeraus, Kauniaisissa Pohjoisella Suotiellä, Rantamajantiellä ja Sveanpolulla olevan kiinteistökohtaisen painejätevesiviemärin ja vesijohdon saneeraus sekä Helsingin Savonkadun vesihuoltoverkoston saneeraus ja sekaviemäröinnin eriyttäminen. Hallitus päätti hyväksyä seuraavat hankinnat: - vaarallisten jätteiden kuljetus- ja käsittelypalvelut hankitaan Fortum Waste Solutions Oy:ltä, Helsingin KTK Oy:ltä, L&T Teollisuuspalvelut Oy:ltä, L&T Ympäristöpalvelut Oy:ltä, Stena Recycling Oy:ltä ja Veikko Lehti Oy:ltä - valurautaiset vesijohtoputket ja putkiyhteet hankitaan Nuijamiestentien hankkeen osalta Saint-Gobain Finland (PAM) Oy:ltä ja Korso Vantaan sekä Vantaanlaakso–Myllymäki -hankkeiden osalta Ulefos Oy:ltä - Espoon Perkkaan jätevesiputken paineviemärin kahdentamisen ja Everstinkadun kunnallistekniikan saneerauksen urak

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye