Jatkuvalla oppimisella helpotusta osaajapulaan

KT selvitti syyskuussa kuntien näkemyksiä jatkuvan oppimisen tilasta. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan kaikkea työhön liittyvää oppimista ja opiskelua. Selvityksen mukaan työelämässä tapahtuvaa oppimista eniten estävät aika- ja henkilöstöpula. Vähiten esteitä asettavat lainsäädäntö, puuttuvat keinot sekä huono johtaminen. 

– Kuntasektori kärsii vakavasta osaajapulasta. On selvää, että se vaikuttaa myös oppimiseen käytössä olevaan aikaan ja resursseihin, kertoo osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman.

Kunta-alalla tuetaan henkilöstön opiskelua ja jatkuvaa oppimista

Kunta-alalla työnantaja tukee laajasti henkilöstön opiskelua ja jatkuvaa oppimista muun muassa tarjoamalla palkallista vapaata opintoja varten. Kyselyssä työnantajat ilmoittivat esimerkiksi tarjoavansa opintoja varten 5–10 päivää palkallista vapaata opintoja varten vuodessa tai 30 päivää palkallista vapaata kolmen vuoden aikana tutkinnon suorittamiseen. Joillakin aloilla työnantaja tarjosi kuukauden palkallisen ”graduvapaan” tutkinnon loppuun saattamiseksi.

– Työnantajalle osaava henkilöstö on ensiarvoisen tärkeää. Kyselyyn vastanneiden antamien positiivisten esimerkkien määrä yllätti. Useimmissa kunnissa jatkuva oppiminen on vahvasti mukana myös strategiassa, Bergman kertoo.

Jatkuva oppiminen on yksi keino helpottaa julkisen alan osaajapulaa. Vastauksissa toivottiin helpotusta esimerkiksi varhaiskasvatuksen tiukkoihin pätevyysvaatimuksiin. Tärkeäksi nähtiin myös muunto- ja täydennyskoulutukset, nopeasti hankittava täsmäosaaminen, oppisopimuskoulutuksen lisääminen sekä täsmätyökykyisten työllistämisen helpottaminen.

– Toimenpiteitä tarvitaan myös valtiovallalta, esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämistä osaajapula-aloille, toteaa Bergman.

Kunta- ja hyvinvointivointialuetyönantajat KT:n edunvalvontatyötä jatkuvaan oppimiseen liittyen toteutetaan monissa kolmikantatyöryhmissä. KT edistää jatkuvaa oppimista myös työnantajia tukemalla ja työelämää kehittämällä. 

Työn ohessa oppiminen on hyödyllistä

Kyselyn mukaan neljä viidestä kunta-alan organisaatiosta tarjoaa mahdollisuuden oppisopimuskoulutuksiin. Yleisimmin oppisopimuksia hyödynnetään kasvatusalan (31 %) sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteen koulutuksissa (24 %). Kolmannella sijalla ovat terveys- ja hyvinvointialojen oppisopimuskoulutukset (19 %). Oppisopimuskoulutus koetaan hyödyllisenä ja käytännönläheisenä. Se mahdollistaa työn ohessa joko tutkintoon johtavan koulutuksen esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi tai täydennyskoulutuksen esimerkiksi lähiesihenkilön ammattitutkinto.

Osaamismerkkien käyttö on sen sijaan yllättävän vähäistä kuntaorganisaatioissa. Osaamismerkit ovat sähköisiä dokumentteja osaamisesta. Niiden avulla voidaan tunnistaa osaamista. Vain 13 prosenttia vastaajaorganisaatioista hyödyntää osaamismerkkejä. Käytössä olevista osaamismerkit liittyvät esimerkiksi tietoturvaan sekä digiosaamiseen.

– Monet eivät ole vielä tunnistaneet osaamismerkkien hyötyjä. Ne ovat erinomainen keino tehdä omaa osaamista näkyväksi itselle ja koko työyhteisölle. Tulevaisuudessa on tärkeää ottaa osaamismerkkejä laajemmin käyttöön sekä kunnissa että tulevilla hyvinvointialueilla, Bergman sanoo.

Matalasti koulutetuille tai oppimisen haastavaksi kokeville työntekijöille tarjotaan kunnissa tukea. Heidän osaamistaan tuetaan kehityskeskusteluissa (86 %), työn arjessa kannustamalla (77 %) ja huomioimalla osaaminen osana työkykyä (67 %).

– On tärkeää, että jokainen pysyy kyydissä mukana, vaikka lähtötilanne olisikin haastavampi. Esihenkilöiden tuki on tässäkin tärkeää, korostaa Bergman.

Asenteet ja toimintatavat avoimiksi jatkuvalle oppimiselle

Tulevaisuudessa on tärkeää, että osaaminen ylittää ammattialojen rajoja. Tulevaisuuden osaamistaitojen kolmen kärjestä löytyvät digitaaliset taidot (51 %), ennakointiosaaminen (48 %) sekä itsensä johtaminen (45 %).

 – Tulevaisuudessa jokaiseen on kannettava yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan. Siinä on itsensä johtamisella suuri merkitys, Bergman tulkitsee.

Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös käyttämään jatkuvan oppimisen taikasauvaa. Vastaajat toivoivat muutosta niin johdon kuin henkilöstönkin oppimista koskeviin asenteisiin. Esihenkilöiden tulisi entistä laajemmin kannustaa oppimiseen. Oppiminen tulisi nähdä arkisena, kaikkiin töihin kuuluvana asiana, ja jokainen oman työnsä kehittäjänä. Myös parempaa yhteistyötä oppilaitosten ja työnantajien välille toivottiin. Osaamisen kirjaamisen käytännöistä olisi siirryttävä enemmän oppimisen vaikuttavuuden mittaamiseen.

– On tarvetta sekä asennemuutokselle että uusille toimintatavoille, Mertzi Bergman kiteyttää.

Lisätiedot

Mertzi Bergman
osaamisen ja koulutuspolitiikan asiantuntija
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Puh. 050 408 8076