Kangasalla juhlitaan ensi vuonna Soitinten kuningatarta

Juhlavuosi avataan konsertilla 21.1.2023 Tammisaaren kirkossa, jossa on Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1844. Alkuperäisellä paikallaan yli 178 vuotta säilyneiden urkujen myötä urkutehtaan perustaja Anders Thulé aloitti päätoimisen urkujen rakentamisen ensimmäisenä Suomessa.

– Heti Tammisaaren jälkeen Anders sai seuraavan urkutilauksensa Kangasalle. Perimätiedon mukaan Kangasalan ainutlaatuiset maisemat lumosivat Andersin, ja hän halusi asettua Kangasalle ja perustaa tänne perheensä sekä yrityksensä, kertoo teemavuoden koordinaattori Anna Toiva Kangasalan kulttuuripalveluilta.

Lokakuun 13. päivä tulee kuluneeksi tasan 180 vuotta Kangasalan urkutehtaan perustamisesta, ja tuolloin järjestetään juhlavuoden pääkonsertti Kangasalan kirkossa. Yhteensä urkukonsertteja on varmistunut ympäri Suomen jo lähes 20, ja ohjelma täydentyy koko juhlavuoden ajan.

Urkumusiikin monipuolisuutta pääsee Kangasalla kokemaan esimerkiksi nuorille suunnatussa urkuri Esa Toivolan peli- ja elokuvamusiikkikonsertissa Vatialan kappelissa. Harjujazz-festivaalin jazzkonsertissa kuullaan urkumusiikkia heinäkuussa ja Urut tutuksi -tapahtumassa tutustutaan urkuihin soittimena ja kuullaan tarkemmin muun muassa, millaisia erilaisia ääniä uruista kuuluukaan.

– Urut ovat uskomattoman monipuolinen soitin, joilla voi soittaa laajalla skaalalla erilaista musiikkia. Juhlavuoden yhtenä tavoitteena onkin laajentaa urkumusiikin tunnettuutta taiteenlajina, ja nostaa jälleen Kangasalan tunnettuutta urkupitäjänä, Toiva kertoo.

Juhlavuosi näkyy myös Kangasalla sijaitsevassa Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Kesällä 2023 esillä on turkulaisen taidemaalarin Erika Adamssonin maalauksia, joista uusimmat ovat saaneet innoitusta Kangasalan urkutehtaan historiasta.

Juhlavuodella kunnioitetaan Kangasalan 180-vuotista urkuhistoriaa

Kangasalan urkutehtaan tarina alkoi vuonna 1843, kun urkurakentaja Anders Thulén sai senaatilta luvan yritystoimintansa käynnistämiselle. Thulénin ja sittemmin Tulenheimoksi nimensä muuttanut suku jatkoi tehtaan toimintaa vuoteen 1983, jonka jälkeen Kangasalan urkurakentamisen perinnettä piti yllä Kangasalan Urkurakentamo vuoteen 1995. 152 vuoden aikana Kangasalla on rakennettu yli tuhannet urut ja yli 8 000 urkuharmonia. Kangasalla rakennetut urut soivat yhä yli 300 kirkossa ympäri Suomen.

– Haluan tuoda esille, että Kangasalan urkutehdasta ja urkurakentamoa ei olla unohdettu, vaan niitä arvostetaan ja pidetään tärkeänä Kangasalan kulttuuriperinnön kivijalkana, kertoo Anna Toiva.

Urkutehtaalla on ollut suuri merkitys Kangasalan kaupungin kehitykselle: esimerkiksi ensimmäiset sähkö- ja puhelinlinjat rakennettiin kaupunkiin urkutehtaalle. Urkurakentamisen parissa tehtiin jopa 70 vuoden työuria eikä ollut epätavallista, että ammatti periytyi isältä pojalle.

– Urut ovat monimutkainen soitin, jonka rakentaminen on taitoa vaativaa monialaista käsityötä. Monet kangasalalaiset muistavat yhä vanhempiensa tai isovanhempiensa kertomia tarinoita Kangasalan urkutehtaalta. Juhlavuonna halutaan kunnioittaa ja nostaa urkurakentajien ammattitaitoa sekä tallentaa ja digitoida urkutehtaan perimätietoa seuraavillekin sukupolville, Toiva jatkaa.

Urkutehtaan 180-juhlavuoden tuottaa Kangasalan kaupungin kulttuuripalvelut yhteistyössä seurakuntien, Visit Kangasalan ja muiden sidosryhmien kanssa.