Etäkoulutuksella uusia saamenkielisiä opettajia

”Tähän mennessä on saatu 13 uutta opettajan kelpoisuutta eri oppiaineisiin, ja kuusi on vielä tulossa. Lisäksi kymmenkunta jo valmiiksi kelpoista varhaiskasvatuksen opettajaa, luokanopettajaa tai aineenopettajaa on opiskellut hankkeen tarjoamat saamen kielen opinnot, joten he voivat nyt antaa opetusta saamen kielillä”, kertoo Ketterä korkeakoulu -hankkeen koordinaattori Tiina Mattanen Oulun yliopiston Giellagas-instituutista.

Suurimpaan osaan Ketterä korkeakoulu -hankkeen opintoja on ollut mahdollista osallistua etäyhteyksin, mikä on huomattu toimivaksi menetelmäksi saamenkielisten opettajien kouluttamisessa. Hanke on järjestänyt neljän vuoden aikana saamen kielen opintoja, saamelaisen kirjallisuuden opintoja sekä opettajan pedagogiset opinnot.

”Koulutuksen kohderyhmät asuvat hajallaan, ja esimerkiksi opettajan pedagogisiin opintoihin osallistui saamenkielisiä opiskelijoita niin Enontekiöltä kuin Oulustakin. Tällaisen ryhmän kouluttaminen on haastavaa muuten kuin etäpainotteisesti”, kuvaa Mattanen.

Ketterä korkeakoulu -hankkeen aiempia opiskelijoita on työllistynyt saamenkieliseen opetukseen, esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen ja Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeeseen sekä esimerkiksi opetushallinnon pariin.

”Saamenkielisten opettajien puutetta ei yhdellä hankkeella korjata, mutta tämän myötä saamelaislapsilla ja -nuorilla on entistä paremmat mahdollisuudet saada saamenkielistä opetusta”, hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis toteaa.

Ketterä korkeakoulu -hankkeen myötä on saatu myös suuntia siihen, miten saamenkielisten opettajien koulutusta voisi jatkossa kehittää. Hankkeen johtaja Anni-Siiri Länsman arvioi, että tällä hetkellä saamenkielisten opettajien koulutus Suomessa perustuu paljolti suomenkieliseen ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaan opettajankoulutukseen. Niinpä opettajan pedagogisista opinnoista puuttuu saamenkielisille opettajaopiskelijoille keskeisiä oppisisältöjä.

”Esimerkiksi saamen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajat opettavat saamea lähes aina sekä äidinkielen että vieraan kielen näkökulmasta, koska oppilasryhmät ovat kielitaidoltaan hyvin heterogeenisiä. He toimivat usein lisäksi yhdysluokissa sekä alakouluikäisten opettajina. Näihin asioihin ei kuitenkaan nykyisissä aineenopettajankoulutusohjelmissa valmenneta, koska ne eivät samalla tavalla koske suomen kielen ja kirjallisuuden opettajia”, Länsman kuvaa.

Ketterä korkeakoulu -hankkeessa onkin kehitetty saamenkielisille opettajille keskeisiä oppisisältöjä. Uusina kokonaisuuksina on järjestetty sekä saamelaisen kirjallisuuden opintoja että saamen kielen ainedidaktiikan opintoja. Näitä opettajaopiskelijat eivät tavallisesti pysty Suomessa opiskelemaan. Lisäksi harjoitteluja on laajennettu koskemaan myös etävälitteistä opetusta, joka nykyisin on merkittävä osa saamenkielistä opetuskenttää.

Hankkeessa nähdään, että samankaltaisille nopeutetuille opettajankoulutushankkeille olisi tarvetta myös tulevaisuudessa. ”Lisäksi hankkeiden tulisi jollakin tavalla jättää jälkensä myös pysyviin rakenteisiin”, Länsman pohtii.

Ketterä korkeakoulu -hanke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opettajankoulutuksen kehittämishankkeista, ja sen synnyn taustalla on pula saamenkielisistä opettajista. Hankkeen rahoittajana on toiminut myös Suomen Kulttuurirahasto. Hankkeen toteuttivat Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta.