Tutkimus: toimijahahmoista uusi näkökulma nuorten aikuisten mielenterveyteen ja työkykyyn
14.12.2022 08:30:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote

Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.12.2022
Kunta-alan nuorten työntekijöiden työkykyä tarkasteltiin tutkimuksessa työelämän ja kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Laajan haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin seitsemän niin sanottua toimijahahmoa, kuten hauras ihmistyön ammattilainen, autonominen itsensä kehittäjä ja perinteisen työmoraalin ammattilainen.
Kun nuoret työntekijät hakevat erilaisten elämänhaasteiden takia apua työterveyshuollosta, heidän oireensa kehystetään usein masennukseksi tai ahdistukseksi. Tutkimuksessa keskeisiksi mielenterveyshaasteita esiin nostaviksi tekijöiksi nousivat heikot resurssit työpaikalla ja arjen toiminnassa. Toisaalta tulokset kertovat siitä, että ratkaisu- ja selitysmalleja etsitään mielenterveyden alueelta.
– Vaikka ongelmien sytyke olisi muualla, kuten työn niukoissa resursseissa tai siinä, että omat odotukset eivät toteudu, ne koetaan mielenterveyden alueella, kertoo tutkija Kristiina Lehmuskoski Työterveyslaitoksesta.
Nuorten aikuisten mielenterveys kytkeytyy kulttuurin ja työelämän muutokseen. Hahmot kuvaavat myös ammatti- ja sosiaaliluokkataustaisia eroja mielenterveyshaasteiden synnyssä ja ilmenemisessä.
– Toimijahahmot auttavat tunnistamaan erilaisia mielen haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat työkykyyn, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Nuorten työntekijöiden mielenterveyden toimijahahmot
Esihenkilöiden, työterveyshuollon edustajien sekä nuorten työntekijöiden haastattelujen pohjalta tunnistettiin seitsemän toimijahahmoa, jotka kuvaavat työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyttä osana arjen toimintaa ja sen mahdollisuuksia.
Ideaalinsa kadottava ammattilainen työskentelee sote-alalla tai kasvatuksen ja koulutuksen sektoreilla. Työtä leimaavat niukat resurssit, kiire, alhainen arvostus sekä jatkuva sinnittely ja väsyminen. Kuormitusta aiheuttaa se, että työn eettiset ideaalit, kuten kasvun tukeminen tai hoiva, eivät toteudu hahmon arjessa. Myös hauras ihmistyön ammattilainen työskentelee samankaltaisissa töissä, mutta työn huonojen resurssien lisäksi hänen mahdollisuuksiaan toimia rajoittavat ylisukupolvinen huono-osaisuus ja henkilökohtaisen elämän kasautuneet vaikeudet. Hahmo jää usein työyhteisön ulkopuolelle.
Asiantuntija-ammateissa työskentelevien riskitietoisen reflektoijan ja autonomisen itsensä kehittäjän haasteet liittyvät yksilöiden kokeman kilpailun lisääntymiseen työelämässä: itseohjautuvuus ja aktiivinen toimintavaihtoehtojen kartoittaminen nousevat pärjäämisen edellytyksiksi. Riskitietoisen reflektoijan arki täytyy jatkuvalla työn ohessa opiskelulla ja tulevaisuuteen satsaamisella. Tämä on usein kuormittavaa. Autonominen itsensä kehittäjä sen sijaan etsii työelämästä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen paikkoja, mikä kuitenkin saattaa johtaa elämän ylikuumenemiseen sekä töissä että vapaa-ajalla.
Rutiininomaisissa tehtävissä ja usein fyysisessä työssä työskentelevälle perinteisen työmoraalin ammattilaiselle työ on puolestaan välttämätön keino hankkia elanto, ei itsensä toteuttamisen areena. Mieltä vaivaa ajoittain työn huono arvostus ja taloudelliset huolet. Siitä huolimatta hahmo tekee työnsä hyvin silloinkin, kun se ei maistuisi. Hahmon mielenterveyttä kannattelee työssäkäynti ja lähipiiri. Tutkimusaineistosta kävi ilmi myös se, että työmotivaation puutteen ja heikon työelämän normeihin sitoutumisen nähtiin tuovan haasteita mielenterveyden alueelle.
Työelämän kiristyneet vaatimukset ja monimutkaistunut toimintaympäristö aiheuttavat puolestaan alisuoriutuvalle toimijahahmolleongelmia. Hahmo saatetaan haasteidensa takia leimata laiskaksi tai tyhmäksi. Taustalla voi kuitenkin olla diagnosoimattomia oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, joiden kanssa hahmo ponnistelee yrittäen löytää tuen tarpeitaan ja vahvuuksiaan vastaavan työn.
Klassisena mielenterveyden ”riskityyppinä” tutkimuksessa nousi esiin puhumaton mies, jolle on raskasta sanoittaa asioitasiten kuin nykyään vaaditaan. Toimijahahmo keventää mieltään toiminnan kautta. Ongelmia tulee usein siinä vaiheessa, jos päihteet alkavat näyttäytyä ratkaisuna asioihin.
Toimijahahmot kuvaavat tyypillisiä toiminnan malleja, eivät yksilöitä
Tutkimuksessa tunnistetut toimijahahmot eivät kuvaa yksittäisiä ihmisiä, eikä typologiaa ole tarkoitettu yksilöiden luokitteluun. Toimijahahmot havainnollistavat ajallemme tyypillisiä toiminnan malleja, ja niitä voidaan käyttää erilaisten mielenterveyteen liittyvien työkykyongelmien tunnistamisessa.
Tutkimustulos nostaa esille tarpeen yhteiskunnallisille muutoksille mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.
– On selvää, että monet toimijahahmoihin liittyvät kipupisteet ovat niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, että niiden korjaamiseen tarvitaan toimenpiteitä myös työyhteisöä ja terveyspalveluja laajemmalla tasolla, Ari Väänänen sanoo.
Tutkimushanke: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?
- Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen rahoittamassa Mitä jo mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -hankkeessa.
- Tutkimushaastatteluihin osallistui 70 henkilöä pääkaupunkiseudulla.
- Tutkimuksessa kuultiin kolmea eri ryhmää: työterveyshuollon ammattilaiset, alle 35-vuotiaat kuntasektorin työntekijät sekä heidän esihenkilönsä eri kunta-alan sektoreilta.
- Tutkimuksen yhteistyötahot ovat Työterveys Helsinki sekä Espoon työterveyspalvelut.
Tutustu
- Tieteellinen artikkeli: Lehmuskoski, K., Väänänen, A., Juvonen-Posti, P. & Mattila-Holappa, P. Mielenterveyden toimijahahmot. Laadullinen tutkimus nuorista työntekijöistä kuntasektorilla Kuntoutus-lehden nuorten teemanumerossa 4/2022.
- Hankesivu: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? Toimintamalleja kehittävä laadullinen tutkimus nuorista työssäkäyvistä aikuisista | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Tutkija Kristiina Lehmuskoski, Työterveyslaitos, kristiina.lehmuskoski@ttl.fi, +358304743170
- Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, +358304742435
- Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, pauliina.mattila-holappa@ttl.fi +358304742743
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: huhtikuu 202622.4.2026 07:47:20 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti yhdeksän tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työterveysneuvottelujen luottamuksellisuutta, asiantuntijoiden aikapainetta ja sitä, että pieni syntymäpaino lisää riskiä jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.
Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä21.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Increasingly many people who seek specialist health care for mental health reasons are engaged in work life21.4.2026 06:00:00 EEST | Press release
Work participation has become more common among people with mental health disorders requiring specialist health care. There has been a significant change during the 2020s. Work participation is still less common compared to the rest of the population close to the first treatment visit in specialist health care, which highlights the need for early mental health support measures. The Finnish Institute of Occupational Health has published the data and analysis in the Work-life Knowledge service.
Työterveyslaitoksen uudet hankkeet pureutuvat työn voimavaroihin, osallisuuteen ja työllistymisen tukeen20.4.2026 07:30:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uusissa hankkeissa tuotetaan tutkimustietoa ja käytännön välineitä moninaisen työelämän ja kestävän työllistymisen tueksi. Hankkeissa kehitetään ja levitetään ratkaisuja muun muassa neuromoninaisuuden huomioimiseen, vaikeasti työllistyvien palvelujen kehittämiseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

