Vaasa tavoittelee 50 kilometrin baanaverkostoa

Vaasan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali 2020-luvun loppuun mennessä. Liikenne on jo nyt suuri päästölähde, ja sen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään muun muassa pyöräilyn ja kävelyn lisäämisellä.

– Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kaupunkilainen pyöräilemään. Lihasvoimin liikkumisella on merkittäviä vaikutuksia myös aluetalouteen jäävän rahasumman kasvattamisessa sekä liikkumattomuudesta johtuvien kustannusten vähentämisessä, Vaasan kaupungin projekti-insinööri Samuli Huusko kertoo.

Hankkeen aikana Vaasaan rakennetaan noin 50 kilometriä korkealuokkaisia kävely- ja pyöräilybaanoja, jotka yhdistävät eri kaupunginosat keskustaan.

– Vaasa on ihanteellinen pyöräilykaupunki, koska yli 81 prosenttia asukkaista asuu alle 5 kilometrin päästä torista parhaiden pyöräilyetäisyyksien sisällä. Keskustan ja eri kaupunginosien väliset baanat helpottavat liikkumista eri puolille Vaasaa, kuten Vaskiluotoon, Palosaareen, Gerbyhyn, Vetokannakselle, Metsäkallioon, Teeriniemelle, Ristinummelle, Vanhaan Vaasaan ja Suvilahteen, Huusko kuvailee.

Pyöräilyallianssi vastaa toteutuksesta

Kaupunkiympäristölautakunta valitsi pyöräilyhankkeen toteuttajaksi Pyörällä päästään -allianssiryhmittymän, johon kuuluvat GRK Suomi Oy ja Sitowise Oyj.  Allianssi vastaa kaikesta pyöräilyn kehittämiseen liittyvistä tehtävistä, eli suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, markkinoinnista ja kehittämisestä.

– Allianssimallissa hankintapäätöstä seuraavat ensimmäisen vuoden kehitys- ja toteutusvaihe sekä koko sopimusta koskeva ylläpitovaihe. Kehitysvaihe alkaa tammikuussa 2023 ja varsinaiset rakennustyöt alkavat Vaasan keskustassa kesällä 2023, Huusko sanoo.

Projektiryhmä on hakenut parhaita oppeja muista pyöräilykaupungeista. Jotta vaasalaiset saadaan siirtymään polkupyörän selkään myös talvisin, tulee baanojen lisäksi kehittää myös muita oheispalveluja.

– Hankkeeseen kuuluu olennaisena osana pyöräteiden kunnossapito, jotta ne ovat myös syksyn ja talven aikana helppoja ja turvallisia ajaa. Pääpyörätiet laitetaan kunnossapidon superluokkaan, eli niitä pystyy jatkossa käyttämään hymyissä suin kelistä riippumatta. Hankkeessa suunnitellaan myös muita oheispalveluita, kuten pyöräpysäköintiä, projektipäällikkö Pasi Samppala GRK:lta sanoo.

Hanke on jaettu osavaiheisiin vuosille 2023–2029. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokakesäisen rakennusvaiheen jälkeen suunnitellaan ja kehitetään seuraavat pyöräilyetapit.  Hankkeessa työskentelee GRK:n ja Sitowisen henkilöstöä ja lisäksi toteuttamiskumppaneiksi haetaan pohjalaisia yrittäjiä.

– Hanke muodostaa erittäin mielenkiintoisen kokonaisuuden sen sisältäessä pyöräilyn kehittämisen kokonaisvaltaisesti niin markkinoinnin, suunnittelun, rakentamisen kuin kunnossapidon näkökulmasta. Suunnittelemalla laadukkaita ja innovatiivisia ratkaisuja voimme luoda erittäin hyvät ympärivuotiset olosuhteet pyöräilylle ja mahdollistaa pyöräilyn suosion kasvattamisen. Hankkeessa tulemme innovatiivisesti kehittämään pyöräilyn edellytyksiä niin teknisten ratkaisuiden kuin pyöräilyyn liittyvien palveluidenkin osalta, toteaa hankkeen suunnittelusta vastaava Sitowisen osastopäällikkö Pasi Pekkala.

Hankkeen kokonaiskustannus määräytyy vuosittaisten kehitysvaiheiden aikana ja tavoiteltu suuruusluokka on noin 30–50 miljoonaa euroa. Mustasaaren kunta ja ELY-keskus ovat allianssissa mukana optioina, eli allianssi voi toteuttaa myös muiden tilaajien omia tai tilaajien yhteisiä pyöräilyhankkeita Vaasan seudulla.

Pyöräteistä hiilinieluja

Pyöräilyhankkeen tavoitteena on Vaasan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, joten myös toteutuksessa kiinnitetään huomiota työmaan ja rakennusmateriaalien päästöihin.

Rakennusalalla oman toiminnan hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttaa ennen kaikkea työmaakaluston ja ajoneuvojen polttoainepäästöt. Tämän vuoksi GRK käyttää Vaasassa 95 prosenttisesti uusiutuvia polttoaineita päästöjen vähentämiseksi.

Hankkeessa käytetään biohiiltä edesauttamaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Pyöräväylillä biohiili toimii kasvualustojen rakennemateriaalina sekä hulevesien puhdistuksessa suodattimena. Yksi tonni biohiiltä sitoo noin 3–5 tonnia hiilidioksidia, tehden siitä hiilinielun.