Äidin suolistomikrobeilla on tärkeä ja pitkäaikainen vaikutus lapsen terveyteen ja kehitykseen

Lapsen syntymän aikana ja sen jälkeen äidin suolistosta peräisin olevat bakteerit asettuvat vauvan elimistöön ja saavat aikaan ainutlaatuisen, hyödyllisen bakteeriston, joka auttaa pilkkomaan ravintoaineita, hyödyntämään vitamiineja ja opettaa vauvan orastavaa immuunijärjestelmää tunnistamaan vieraita mikrobeja. Helsingin yliopiston, Massachusetts Institute of Technologyn ja Harvardin yliopiston Broad-instituutin tutkijoiden uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että äidin suolistomikrobiston vaikutukset ulottuvat vielä pidemmälle lapsuuteen.
Tutkijat selvittivät, miten äidin ja vauvan suoliston mikrobiomit muuttuvat raskauden ja ensimmäisen elinvuoden aikana. Cell-lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa vahvistetaan geenien siirtyminen äidin ja vauvan suolistobakteerien välillä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa löydettiin imeväisten suolistobakteerien genomeista satoja geenejä, jotka olivat peräisin äidin bakteereista. Nämä geenit osallistuvat lapsen immuunijärjestelmän ja kognitiivisen järjestelmän kehittymiseen ja auttavat vauvaa käsittelemään muuttuvaa ruokavaliota sen kasvaessa.
Äidin mikrobiston geenit tukevat vauvan ruoansulatuksen toimintaa
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bakteerien geenien siirtyminen äidistä vauvaan ei ole kertaluonteinen tapahtuma synnytyksen yhteydessä, vaan jatkuva prosessi koko vauvan ensimmäisen elinvuoden ajan.
– Tämä voi olla vielä yksi äidin ja lapsen välisen pitkän siteen etu, sillä se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia näille hyödyllisille geenin siirtymisille, tutkija Tommi Vatanen Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkijaryhmän tunnistamien mikrobiston yhteisten geenien joukossa on monia, jotka koodaavat vauvan ruokavalioon liittyviä proteiineja, kuten entsyymejä, jotka hajottavat rintamaidon monimutkaisia sokereita.
– Geenien siirtyminen mahdollistaa suolistobakteereille tärkeitä mekanismeja esimerkiksi ravintoaineiden hyödyntämisessä, mistä on hyötyä vauvalle Vatanen sanoo.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että vauvan mikrobit saavat geenejä myös muilta ihmisiltä vauvan jokapäiväisessä elämässä, kuten ei-synnyttäneeltä vanhemmalta tai sisaruksilta, joten geenin siirtymisiä voi tapahtua vielä enemmän kuin mitä toistaiseksi on pystytty todentamaan. Aiheesta tarvitaankin vielä jatkotutkimusta sen selvittämiseksi, missä ja milloin geenin siirtymisiä voi tapahtua.
Tutkijat selvittivät myös varhaisruokinnan vaikutusta imeväisten mikrobiomiin.
– Jatkotutkimuksen myötä tulevaisuudessa voisi olla mahdollista pienentää sairauksien riskiä muuttamalla suoliston bakteeristoa tai täydentämällä sitä tarkoituksenmukaisilla mikrobiston aineenvaihduntatuotteilla, Vatanen mainitsee.
Alkuperäinen artikkeli: Tommi Vatanen, Karolina S. Jabbar, Terhi Ruohtula, Jarno Honkanen, Julian Avila-Pacheco, Heli Siljander, Martin Stražar, Sami Oikarinen, Heikki Hyöty, Jorma Ilonen, Caroline M. Mitchell, Moran Yassour, Suvi M. Virtanen, Clary B. Clish, Damian R. Plichta, Hera Vlamakis, Mikael Knip, Ramnik J. Xavier: Mobile genetic elements from the maternal microbiome shape infant gut microbial assembly and metabolism, Cell, vol. 185, issue 26, P4921-4936.E15, dec. 22, 2022. DOI: 10.1016/j.cell.2022.11.023
Lisätietoja
Tommi Vatanen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
tommi.vatanen@helsinki.fi
Mikael Knip, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
mikael.knip@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme