Sote-uudistuksella iso hintalappu – ”Hyvinvointialueilta on lupa odottaa tuloksia”

Suomen historian merkittävimpiin hallinnollisiin uudistuksiin lukeutuva sote-uudistus on nyt totta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi hyvinvointialueille vuodenvaihteessa.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi painottaa, että kansalaisilla on oikeus odottaa pitkään valmistellulta uudistukselta terveys- ja hyvinvointihyötyjä.

”Uudistukseen on käytetty valtavasti aikaa ja rahaa, joten hyvinvointialueilta on lupa odottaa tuloksia, kuten palvelujen saatavuuden ja toimivuuden parantumista sekä luukulta toiselle pompottelun vähenemistä”, Anne Knaapi sanoo.

Sote-uudistuksella suuri hintalappu

Nykyisen hallituksen sote-uudistuksen hintalappu on jo tässä vaiheessa suuruudeltaan satoja miljoonia euroja.

Valtiovarainministeriön mukaan vuosina 2019–2022 sote-uudistuksen kansalliseen valmisteluun, sote-rakenneuudistusta tukevaan alueelliseen valmisteluun ja uudistuksen toimeenpanoon on mennyt noin 650 miljoonaa euroa.

Lisäksi valtio on myöntänyt ainakin yli 500 miljoonaa euroa sote-uudistusta tukeviin sisällöllisiin hankkeisiin, joissa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämän lisäksi myös kunnat ovat käyttäneet uudistukseen omia resurssejaan.

“Hintalapun lopullista suuruutta ja tarkoituksenmukaisuutta päästään arvioimaan vasta useamman vuoden päästä, mutta hyvinvointialueet joutuvat kohtaamaan kansalaisten odotukset nyt heti”, Anne Knaapi sanoo.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen osaaminen käyttöön hyvinvointialueilla

Sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, vastata ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin sekä turvata hyvinvointialueen asukkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Lisäksi pitäisi hillitä kustannusten kasvua.

Anne Knaapi toteaa, että hyvinvointialueiden urakka on iso ja vaativa. Siksi siihen on viisasta ottaa avuksi kaikki hyvinvointialueelta löytyvät voimavarat ja osaaminen. Näitä molempia löytyy sosiaali- ja terveysjärjestöistä, joita on koko Suomessa lähes 11 000.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta kattaa ihmiselämän koko kirjon aina lapsiperheiden tuesta ikäihmisten apuun ja palveluihin asti. Järjestöjen toiminta voi olla esimerkiksi kriisiapua, vertaistukea, neuvontaa, asumisen tukemista tai vaikkapa tietyille ihmisryhmille suunnattuja harrastus- tai liikuntaryhmiä.

”Järjestöjen toiminta on sovitettava osaksi hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluja sekä palveluohjausta. Ihminen voi saada kaipaamansa avun ja tuen myös järjestöltä, joten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen on pystyttävä ohjaamaan asukas järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin”, Anne Knaapi sanoo.