Tutkimus: Psykiatrisesti monioireisten lasten kokonaisoireilu väheni merkitsevästi intensiivisten ryhmähoitojaksojen ansiosta
Tutkimus on ensimmäinen kliinisessä ympäristössä toteutettu tieteellinen tutkimus, jossa ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuutta tutkitaan psykiatrisesti monioireisilla lapsilla.
Mukana tutkimuksessa oli 103 HUSin lastenpsykiatrian avohoidon potilasta, jotka olivat psykiatrisesti monioireisia. Yli 70 prosentilla lapsista oli useampi kuin yksi psykiatrinen diagnoosi. Iältään lapset olivat 6–12-vuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT) pohjautuvan ryhmähoitojakson välittömiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia.
52 lasta ohjautui suoraan HUSin lastenpsykiatrialla toteutettuun ryhmähoitojaksoon. Se koostui kahdestatoista tapaamisesta; 10 viikoittaisesta tapaamisesta ja kahdesta kertaustapaamisesta kuukauden välein. Kussakin hoitoryhmässä oli neljästä kuuteen lasta ja kaksi työntekijää. 51 lasta sai ryhmään jonottaessaan HUSin lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon tavanomaista hoitoa (TAU) noin kolmen kuukauden ajan, minkä jälkeen he osallistuivat ryhmäjaksoon.
Tulokset osoittivat, että lasten kokonaisoireilu sekä niin sisäänpäin kuin ulospäin suuntautuva oireilu vähenivät tilastollisesti merkitsevästi tutkimuksen aikana.Yli 45 prosenttia lapsista voitiin uloskirjata lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidosta seurantavaiheen aikana.
”Psykiatrisesti monioireiset lapset hyötyivät lyhytaikaisista, intensiivisistä ryhmähoitojaksoista. Tulokset herättävät toiveita siitä, että psyykkisesti monioireiset lapset voitaisiin jatkossa ohjata ennaltaehkäisevien ja hoidollisten ryhmäjaksojen piiriin jo varhaisemmassa vaiheessa”, kertoo neuropsykologi Sarianna Barron-Linnankoski HUSin lastenpsykiatriasta.
Tutkimustulosten perusteella ryhmäjaksolla saavutettiin yhtä hyvä hoitotulos kuin TAU-hoidolla, joka koostui harvajaksoisemmista, mutta yksilöllisesti räätälöidyistä ja yksilöllisesti toteutetuista erikoissairaanhoidon avohoidon palveluista.
Ryhmämuotoisen hoitojakson aikana lasten kokonaisoireilu lievittyi vanhempien arvioimana kliinisen raja-arvon ylittävästä oireilusta normaalitasolle. Tutkimuksessa havaittiin välitöntä lievittymistä vanhempien ja opettajien arvioimissa sisäänpäin suuntautuvissa käytösoireissa. Lisäksi todettiin sekä välitöntä että pitkäkestoista lievittymistä vanhempien arvioimissa ulospäin suuntautuvissa oireissa. Vastaavasti TAU-hoidon aikana lasten kokonaisoireilu ja sekä sisään- että ulospäin suuntautuvat oireet vähenivät.
”Tuloksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvaneeseen kysyntään. Ryhmähoito edellyttää vähemmän henkilöstöresursseja lasta kohden. Mielenterveyspalvelujen laajentaminen ja ryhmähoitojen saatavuuden parantaminen perustasolla voisi auttaa vastaamaan lasten lisääntyneeseen psykiatrisen hoidon tarpeeseen, erityisesti lieväasteisten oireiden kohdalla. Erityistason rajalliset lastenpsykiatrian asiantuntijaresurssit voitaisiin kohdentaa tehokkaammin niitä eniten tarvitseville.”, Barron-Linnankoski sanoo.
TAU-hoidon toteuttaminen psykiatrisesti monioireisten lasten hoidossa edellyttää laajaa koulutusta, asiantuntemusta ja kokemusta. CBT-ryhmäjaksojen toteuttaminen on mahdollista myös perusterveydenhuollon tasolla. Menetelmäkoulutuksia on saatavilla terveys-, sosiaali-, kasvatusalan ammattilaisille.
Lisätiedot:
neuropsykologi Sarianna Barron-Linnankoski, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, sarianna.barron-linnankoski@hus.fi p. 050 3875783
Tutkimusartikkeli: https://www.mdpi.com/2227-9067/9/11/1602
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme