Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut autismiriski
Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa.
Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.
”Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta. Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea”, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019-2020 vuoden ajalta kaikkien 455 autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta eri puolilta maailmaa. Korkean autismiriskin taustalla ei siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.
Lisätutkimusta D-vitamiinipuutoksesta tarvitaan
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla. Tummempi ihonväri ja peittävä pukeutuminen suojaavat auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta samalla myös vähentävät auringonvalon aiheuttamaa D-vitamiinisynteesiä. Lisäksi D-vitaminoidut maitotuotteet eivät useissa kulttuureissa ole osa perusruokavaliota.
Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa suositellaan aikuisille D-vitamiinilisää, mutta tieto sen tarpeesta Suomessa ei tavoita kaikkia.
”D-vitamiininsaannin parantaminen maahanmuuttajilla on tärkeää huomioiden sen mahdollinen vaikutus autismiriskiin. Riittävä D-vitamiininsaanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa.”, Jolma sanoo.
Tutkimuksessa todettiin myös maahanmuuttajataustaisten autismipotilaiden äideillä olleen usein raskausdiabetesta. Synnytyksissä oli samaten ilmennyt tavanomaista enemmän imukuppiavustusta tai sektiota edellyttäneitä komplikaatioita.
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä. Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.
Lisätietoa:
Lastenneurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Mirjami Jolma, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lastenneurologia ja Helsingin yliopisto mirjami.jolma@helsinki.fi p. 050 5700205
Lastenneurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Anne Sarajuuri, HUS Lasten ja nuorten sairaudet anne.sarajuuri@hus.fi p. 050 4272740
Linkki tutkimukseen:
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/
Lääkärilehti:
Lääkärilehti - Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä (laakarilehti.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens resultat för januari–juni visade som planerat ett överskott18.8.2025 14:37:47 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse som tillsattes i juni inledde sin mandatperiod med sitt första möte. Sammanslutningens styrelse behandlade bland annat HUS-sammanslutningens verksamhet och ekonomi i januari–juni och fick en översikt över läget för verkställande direktörens resultatmål.
HUS-yhtymän tammi−kesäkuun tulos suunnitellusti ylijäämäinen18.8.2025 14:26:32 EEST | Tiedote
HUSin kesäkuussa valittu yhtymähallitus aloitti toimikautensa ensimmäisellä kokouksellaan. Yhtymähallitus käsitteli muun muassa HUS-yhtymän tammi−kesäkuun toimintaa ja taloutta ja sai katsauksen toimitusjohtajan tulostavoitteiden tilanteesta.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 18 augusti14.8.2025 15:05:10 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens nyvalda styrelse som tillsattes i juni sammanträder måndagen den 18 augusti 2025.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 18.8.14.8.2025 15:05:10 EEST | Tiedote
HUSin kesäkuussa valittu uusi yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 18.8.2025.
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme