SOSTE selvitti: Ulosottoon päätyneiden asiakasmaksujen määrä väheni – ulosotossa silti tuplasti enemmän maksuja kuin 2010-luvun alussa
Tiedot käyvät ilmi tilastoista, jotka SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry hankki ulosottolaitokselta. Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on sosiaali- ja terveyspalveluista syntyneitä maksuja.
SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti pitää huojentavana, että ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on vähentynyt edelleen huippuvuodesta 2020. Tuolloin peräti 663 997 asiakasmaksua oli ulosotossa.
"Liki puoli miljoonaa ulosottoon päätyvää asiakasmaksua on silti yhä valtava määrä. Nämä maksut ovat kuitenkin syntyneet ihmisille välttämättömien peruspalvelujen käyttämisestä”, Perälahti muistuttaa.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.soste.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Hän huomauttaa, että asiakasmaksuja päätyy ulosottoon edelleen paljon enemmän kuin vielä 2010-luvun taitteessa.
"Olemme yhä kaukana viime vuosikymmenen alun tilanteesta, jolloin ulosottoon tuli vireille 240 539 maksua. Vuodesta 2011 vuoteen 2022 ulosottojen määrä on peräti kaksinkertaistunut”, Perälahti havainnollistaa.
Terveyskeskusmaksuja ja kotipalvelumaksuja ulosotossa hieman edellisvuotta enemmän
Vuonna 2022 ulosottoon päätyneissä asiakasmaksuissa silmiinpistävää on se, että terveyskeskusmaksuja ja kotipalvelumaksuja meni ulosottoon hieman enemmän kuin vuonna 2021. Nousua molemmissa maksuluokissa oli noin kolme prosenttia.
Anne Perälahti muistuttaa, että ulosottoon päätyneet maksut voivat pahimmillaan velkaannuttaa ja estää ihmisiä hakeutumasta palveluihin.
"Lähes 92 000 terveyskeskusmaksua joutui viime vuonna edelleenkin ulosottoon. Jos ihmisellä ei ole varaa maksaa 20,90:tä euroa käynnistä terveyskeskuslääkärillä, niin olisiko oikeudenmukaisempaa jättää maksu kokonaan perimättä – etenkin, kun kyse on ihmisten perusoikeudesta saada tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut tuloista riippumatta”, Perälahti kysyy.
Seuraavan eduskunnan on muutettava asiakasmaksuja koskevaa lainsäädäntöä
Päätösvalta sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista on hyvinvointialueilla. Lainsäädäntö ei nykyisin velvoita hyvinvointialueita alentamaan tai jättämään perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, jos ihmisellä ei ole varaa maksaa niitä. Hyvinvointialueet voivat kuitenkin päättää olla perimättä maksuja kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä.
"SOSTEn mielestä terveyskeskuslääkärin käyntimaksuista on luovuttava kokonaan. Uuden eduskunnan pitää muuttaa lainsäädäntöä niin, että terveyskeskuslääkärille pääsee maksutta. Jo nykyisin hyvinvointialueiden pitäisi jättää maksu kokonaan perimättä silloin, kun ihmisellä ei ole varaa maksaa lääkärikäynnistä”, Anne Perälahti sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anne Perälahtiedunvalvontapäällikkö
edunvalvontatiimin johtaminen, vaikuttaminen, lausunnot
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.