Tutkimus: Nuoret kokevat enemmän työssä tylsistymistä ja ahdistusoireilua verrattuna vanhempiin – työpaikoilla huomio työn merkityksellisyyteen

​Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.1.2023

Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä -tutkimushankkeessa seurattiin nuorten aikuisten (24–35-vuotiaat) ja vanhemman väestön (36–66-vuotiaat) työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä kesän 2021 ja 2022 välillä.

Nuorten työhyvinvoinnissa ja mielenterveydessä ei tapahtunut suuria muutoksia. Nuoret kokivat vanhempia enemmän työssä tylsistymistä ja ahdistusoireilua koko seurannan ajan.

Vanhemmilla työntekijöillä taas työkyky parani ja työssä tylsistyminen kasvoi. Heillä krooninen väsymys väheni ja henkinen etääntyminen työssä kasvoi. Ikäryhmien erot ahdistus- ja masennusoireilussa kapenivat.

Nuorten naisten tilanne huolestuttavampi verrattuna nuoriin miehiin

Nuorilla naisilla työkyky parani ja krooninen väsymys väheni seurannan aikana. Myönteisestä kehityksestä huolimatta he kokivat nuoria miehiä enemmän työuupumusoireilua ja vakavaa ahdistusoireilua.

Nuorista naisista todennäköisesti työuupuneita oli 10,8 % kun taas miehillä vastaava osuus oli 2,9 %. Naisista vakavaa ahdistusoireilua koki 9 % kun taas miehistä vastaava osuus oli 3,5 %.

Nuorilla miehillä taas työn imu heikkeni ja henkinen etääntyminen työssä kasvoi.

– Tutkimuksessa työhyvinvointia ja mielenterveyttä tarkasteltiin sekä myönteisestä että kielteisestä näkökulmasta. Hyvä mielenterveys ei ole vain oireiden puuttumista, vaan siihen liittyy esimerkiksi kokemukset pärjäämisestä ja tyytyväisyys oman elämän nykytilaan, tutkija Jie Li Työterveyslaitoksesta sanoo.

Vähäisempi merkityksellisyys ja yhteensopivuus työssä haastavat nuorten työhyvinvointia

Tutkimuksessa nuoret raportoivat vanhempia työntekijöitä vähemmän työn merkityksellisyyttä sekä työn yhteensopivuutta omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa. Nuoret myös raportoivat vanhempia enemmän tekevänsä sosiaalista vertailua, eli pärjäämisen, omien kykyjen ja saavutusten vertailua muihin. Nämä ilmiöt ovat yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin.  

Sen sijaan nuoret kokivat vanhempiin työntekijöihin verrattuna parempaa työllistettävyyttä, mikä on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Kokemus omasta työllistettävyydestä koostuu omista kyvyistä, verkostoista ja kokemuksista, jotka auttavat löytämään työtä.

– Näihin tutkimuksessa tunnistettuihin kokemuksiin ja ilmiöihin kannattaa kiinnittää työpaikoilla huomiota, sillä niihin vaikuttamalla on mahdollista parantaa työhyvinvointia ja mielenterveyttä. Keinoja voivat olla esimerkiksi työn tuunaamisen mahdollistaminen sekä reilu kohtelu ja päätöksenteko, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo.

Koronarajoitusten kielteinen vaikutus nuorilla yleisempää

Tutkimus tuotti myös havaintoja koronarajoitusten vaikutuksesta ja turvallisuuden tunteen heikentymisestä johtuen muun muassa Ukrainan sotatilanteesta. Koronarajoitusten kielteinen vaikutus työhyvinvointiin ja mielenterveyteen oli nuorilla hieman yleisempää, kun taas heikentynyt turvallisuuden tunne oli vanhemmille hieman tyypillisempää.

– Ulkoiset kielteiset tapahtumat voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja on myös mahdollista, että työssään valmiiksi kuormittuneet kokevat nämä isot kriisit muita voimakkaammin. Samalla tiedämme, että mielekkään työn ja arvostavan työilmapiirin myönteiset vaikutukset ulottuvat työhyvinvointia laajemmin yleiseen hyvinvointiin, tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa.

Lue lisää tutkimuskoosteesta (liitteenä): Nuorten aikuisten työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitys 2021–2022

Tutkimushanke: Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa

• Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä -tutkimushankkeessa tutkitaan väestön työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä sekä niihin vaikuttavia yksilöllisiä sekä työ- ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä.
• Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja nuorten työhyvinvoinnin, mielenterveyden ja kestävien työurien tukemiseksi.
• Tutkimuksessa seurattiin nuorten aikuisten (24–35-vuotiaat) ja vanhemman väestön (36–66-vuotiaat) työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä. Tutkimuskysely toteutettiin kesällä 2021 ja jatkokysely kesällä 2022. Tulokset on raportoitu niiden osalta, jotka vastasivat molempiin kyselyihin ja olivat työssä molempina ajankohtina. Nuoria vastaajia oli 541 ja vanhempia 344.
• Hankkeen sivu: Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lisätiedot

• Tutkija Jie Li, Työterveyslaitos, jie.li@ttl.fi, puh. 050 475 7376
• Erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, janne.kaltiainen@ttl.fi, puh. 050 476 5980
• Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen@ttl.fi, puh. 040 562 5433 

Tutustu myös

• Mielenterveyden tuen työkalupakki työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön: Mielenterveyden tuen työkalupakki (ttl.fi) 
• Blogi: Työpanosten ja työstä saatujen vastineiden epäsuhta nuorilla aikuisilla | Työterveyslaitos (ttl.fi)
• Työn tuunaaminen: Työn tuunaaminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)