Tutkimus: Nuoret kokevat enemmän työssä tylsistymistä ja ahdistusoireilua verrattuna vanhempiin – työpaikoilla huomio työn merkityksellisyyteen
Työterveyslaitoksen mediatiedote 16.1.2023
Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä -tutkimushankkeessa seurattiin nuorten aikuisten (24–35-vuotiaat) ja vanhemman väestön (36–66-vuotiaat) työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä kesän 2021 ja 2022 välillä.
Nuorten työhyvinvoinnissa ja mielenterveydessä ei tapahtunut suuria muutoksia. Nuoret kokivat vanhempia enemmän työssä tylsistymistä ja ahdistusoireilua koko seurannan ajan.
Vanhemmilla työntekijöillä taas työkyky parani ja työssä tylsistyminen kasvoi. Heillä krooninen väsymys väheni ja henkinen etääntyminen työssä kasvoi. Ikäryhmien erot ahdistus- ja masennusoireilussa kapenivat.
Nuorten naisten tilanne huolestuttavampi verrattuna nuoriin miehiin
Nuorilla naisilla työkyky parani ja krooninen väsymys väheni seurannan aikana. Myönteisestä kehityksestä huolimatta he kokivat nuoria miehiä enemmän työuupumusoireilua ja vakavaa ahdistusoireilua.
Nuorista naisista todennäköisesti työuupuneita oli 10,8 % kun taas miehillä vastaava osuus oli 2,9 %. Naisista vakavaa ahdistusoireilua koki 9 % kun taas miehistä vastaava osuus oli 3,5 %.
Nuorilla miehillä taas työn imu heikkeni ja henkinen etääntyminen työssä kasvoi.
– Tutkimuksessa työhyvinvointia ja mielenterveyttä tarkasteltiin sekä myönteisestä että kielteisestä näkökulmasta. Hyvä mielenterveys ei ole vain oireiden puuttumista, vaan siihen liittyy esimerkiksi kokemukset pärjäämisestä ja tyytyväisyys oman elämän nykytilaan, tutkija Jie Li Työterveyslaitoksesta sanoo.
Vähäisempi merkityksellisyys ja yhteensopivuus työssä haastavat nuorten työhyvinvointia
Tutkimuksessa nuoret raportoivat vanhempia työntekijöitä vähemmän työn merkityksellisyyttä sekä työn yhteensopivuutta omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa. Nuoret myös raportoivat vanhempia enemmän tekevänsä sosiaalista vertailua, eli pärjäämisen, omien kykyjen ja saavutusten vertailua muihin. Nämä ilmiöt ovat yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin.
Sen sijaan nuoret kokivat vanhempiin työntekijöihin verrattuna parempaa työllistettävyyttä, mikä on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Kokemus omasta työllistettävyydestä koostuu omista kyvyistä, verkostoista ja kokemuksista, jotka auttavat löytämään työtä.
– Näihin tutkimuksessa tunnistettuihin kokemuksiin ja ilmiöihin kannattaa kiinnittää työpaikoilla huomiota, sillä niihin vaikuttamalla on mahdollista parantaa työhyvinvointia ja mielenterveyttä. Keinoja voivat olla esimerkiksi työn tuunaamisen mahdollistaminen sekä reilu kohtelu ja päätöksenteko, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo.
Koronarajoitusten kielteinen vaikutus nuorilla yleisempää
Tutkimus tuotti myös havaintoja koronarajoitusten vaikutuksesta ja turvallisuuden tunteen heikentymisestä johtuen muun muassa Ukrainan sotatilanteesta. Koronarajoitusten kielteinen vaikutus työhyvinvointiin ja mielenterveyteen oli nuorilla hieman yleisempää, kun taas heikentynyt turvallisuuden tunne oli vanhemmille hieman tyypillisempää.
– Ulkoiset kielteiset tapahtumat voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja on myös mahdollista, että työssään valmiiksi kuormittuneet kokevat nämä isot kriisit muita voimakkaammin. Samalla tiedämme, että mielekkään työn ja arvostavan työilmapiirin myönteiset vaikutukset ulottuvat työhyvinvointia laajemmin yleiseen hyvinvointiin, tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa.
Lue lisää tutkimuskoosteesta (liitteenä): Nuorten aikuisten työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitys 2021–2022
Tutkimushanke: Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa
- Työterveyslaitoksen Työstä mieltä ja mielenterveyttä -tutkimushankkeessa tutkitaan väestön työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä sekä niihin vaikuttavia yksilöllisiä sekä työ- ja elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä.
- Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja nuorten työhyvinvoinnin, mielenterveyden ja kestävien työurien tukemiseksi.
- Tutkimuksessa seurattiin nuorten aikuisten (24–35-vuotiaat) ja vanhemman väestön (36–66-vuotiaat) työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä. Tutkimuskysely toteutettiin kesällä 2021 ja jatkokysely kesällä 2022. Tulokset on raportoitu niiden osalta, jotka vastasivat molempiin kyselyihin ja olivat työssä molempina ajankohtina. Nuoria vastaajia oli 541 ja vanhempia 344.
- Hankkeen sivu: Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Tutkija Jie Li, Työterveyslaitos, jie.li@ttl.fi, puh. 050 475 7376
- Erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, janne.kaltiainen@ttl.fi, puh. 050 476 5980
- Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen@ttl.fi, puh. 040 562 5433
Tutustu myös
- Mielenterveyden tuen työkalupakki työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön: Mielenterveyden tuen työkalupakki (ttl.fi)
- Blogi: Työpanosten ja työstä saatujen vastineiden epäsuhta nuorilla aikuisilla | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Työn tuunaaminen: Työn tuunaaminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.5. klo 9: Hyvinvointialueet tiukoilla – mutta mikä sotessa sujuu?26.4.2024 10:50:59 EEST | Kutsu
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa esitellään sote-alan onnistumisia ja pureudutaan digitaalisiin järjestelmiin. Ääneen pääsevät sekä tutkijat, kehittäjät että sote-ammattilaiset.
Var fjärde anställd tror att klimatförändringarna kommer att ge fler arbetstillfällen24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Majoriteten av löntagarna tror inte att klimatförändringarna kommer att ha en dramatisk inverkan på arbetsmarknaden. Mycket få tror att klimatförändringen kan leda till att de förlorar sina egna jobb. Löntagarna önskar att deras arbetsplatser ska vara aktiva i fråga om ekologiskt hållbara val. Det förekom avsevärda skillnader mellan olika branscher i fråga om klimatåtgärder.
Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä.
One in four employees believe that climate change will provide them with more job opportunities24.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
The majority of employees do not believe that climate change will have a dramatic impact on the labour market. Very few people believe that climate change would lead to them losing their job. Employees want their workplaces to be active in ecologically sustainable choices. There were significant sector-specific differences in climate actions.
Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme