Suomen Akatemia

Heli Jantunen, Martti Koskenniemi ja Merja Penttilä tieteen akateemikoiksi

Jaa
Professori Heli Jantunen, emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja tutkimusprofessori Merja Penttilä ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 19.1.2023.

Professori Heli Jantusen ala on materiaalitiede ja -tekniikka, professori Martti Koskenniemen kansainvälinen oikeus ja tutkimusprofessori Merja Penttilän bioteknologia ja synteettinen biologia. Kaikki ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.

Energiatehokasta elektroniikkaa

Professori Heli Jantunen (s. 1958) on toiminut Oulun yliopiston teknillisen fysiikan professorina vuodesta 2004 ja Mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtajana vuodesta 2008. Hänet tunnetaan kansainvälisesti elektroniikan materiaalien tutkimuksesta erityisesti pioneerityöstään keraamisen elektroniikan parissa.

Erityisen ansioitunut Jantunen on matalien lämpötilojen keraamikomponenttien tutkimuksessa ja sovelluksien kehittämisessä. Aihepiiri on huomattavan merkittävä elinkeinoelämälle. Jantusen uralla tiede, sovellukset ja elinkeinoelämä kohtaavatkin innovatiivisella ja vaikuttavalla tavalla. Hän on tehnyt yhteistyötä yli 40 teollisuuskumppanin kanssa ja hänellä on 76 patenttia.

Elektroniikka liittyy keskeisesti yhteiskunnan eri toimintoihin kulutuselektroniikasta teollisuuteen, liikenteeseen ja lääketieteen tekniikkaan. Siksi myös sen kokonaisvaltainen energiatehokkuus on tärkeää.

Heli Jantusen johtamassa tutkimusryhmässä kehitetyin menetelmin sähkökeraamisia komponentteja, joita käytetään laajasti muun muassa tietoliikenteessä, autoteollisuudessa ja kulutuselektroniikassa voidaan valmistaa yli 1000 astetta matalammissa lämpötiloissa kuin aiemmin. Menetelmän ansiosta energiansäästö valmistuksessa on merkittävä. Menetelmä on edullinen myös siksi, että siinä ei käytetä ympäristölle vahingollisia raaka-aineita eikä sen käyttöönotto vaadi suuria investointeja.

Heli Jantunen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2001 Oulun yliopistossa. Työurallaan Jantunen on ollut 10 vuotta teollisuuden palveluksessa, mistä palasi vuonna 1999 Oulun yliopistoon. Jantunen on saanut vuonna 2019 sekä Eduskunnan myöntämän naisille suunnatun innovaatiopalkinnon että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Suomen tiedepalkinnon. Nokia Foundation Awardin hän sai vuonna 2018.

Kriittinen oikeustutkimus välttämätöntä demokratialle

Professori emeritus Martti Koskenniemi (synt. 1953) on toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorina vuodesta 1994 lähtien ja perustamansa Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castrén -instituutin johtajana vuodesta 1997 lähtien. Koskenniemi on yksi kansainvälisen oikeuden johtavista tutkijoista maailmassa.

Martti Koskenniemi on vaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Koskenniemen keskeisiä tutkimuskohteita ovat kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio. Koskenniemi on tutkijana aina suuntautunut rohkeasti myös uusiin kysymyksiin. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden doktriinissa on ohitettu. Tältä pohjalta hän on aktiivisesti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Koskenniemi väitteli Turun yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut vierailevana professorina tai osa-aikaisena professorina Cambridgen yliopistossa, London School of Economicsissa, Melbournen yliopistossa ja Pariisin Sorbonnen yliopistossa. Koskenniemi on myös toiminut YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä. Akatemiaprofessorina Koskenniemi toimi vuosina 2005-2009 ja 2013-2017.Suomen tiedepalkinto myönnettiin Koskenniemelle vuonna 2021.

Elävistä mikrobeista biopohjaisia tuotteita

Merja Penttilä (s. 1956) on toiminut vuodesta 1999 lähtien bioteknologian tutkimusprofessorina VTT:llä. Vuoden 2016 alusta hän on myös ollut osa-aikaisesti synteettisen biologian professorina Aalto-yliopistossa.

Merja Penttilän keskeinen tutkimuskohde on uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotantoprosessien kehittäminen. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet nk. solutehtaat, elävät mikrobit, joiden toimintaa ymmärretään ja muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin.

Mikrobisolutehtaissa voidaan valmistaa melkein mitä vain: bioetanolia, ihmisen vasta-aineita, eläinperäisiä ruoka-aineita kuten kananmunan valkuaista sekä uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät luonnonmateriaalien parhaimmat ominaisuudet, kuten keveys, kestävyys, joustavuus ja kierrätettävyys. Synteettisen biologian menetelmien avulla solujen ja entsyymien toimintaa voidaan mallittaa tietokoneavusteisesti ja suunnitella perimään muutoksia, jotka saavat aikaan uusia biokemiallisia reaktioita ja parantavat solujen tuotanto-ominaisuuksia.    

Merja Penttilä on tehnyt erittäin laajasti yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa toimialoja mullistavien uudentyyppisten sovellusten kehitystyössä. Penttilä on perustanut Synbio Powerhouse -ekosysteemin, joka yhdistää tutkimuksen, teollisuuden ja sijoittajat synteettisen biologian alueella. Synteettisellä biologialla ja biotuotannolla tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen kehittämisessä.

Merja Penttilä väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1987. VTT:ssä Penttilä on toiminut vuosien 2000–2017 välillä mm. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmissa huippuyksikön johtajana, varajohtajana ja ryhmän johtajana. Hän on johtanut tutkimusta EU-projekteissa ja myös isoissa säätiöiden rahoittamissa hankkeissa. Hän on toiminut asiantuntijana useiden kotimaisten ja kansainvälisten instituuttien komiteoissa. Penttilä on julkaissut noin 300 tieteellistä alkuperäisartikkelia ja noin 50 patenttia.  

Penttilälle on myönnetty Charles D. Scott Award vuonna 2019 (Society for Industrial Microbiology and Biotechnology, USA) ja vuonna 2012 The Wihuri International Prize.

Akateemikoiden henkilökuvat ovat Suomen Akatemian aineistopankissa ja ne ovat median käytettävissä: https://media.aka.fi/pub/collection/dcc490d68f742fb4df488a74ebe7b9f1?locale=fi

Tutustu tieteen akateemikoihin: Tieteen akateemikot - Suomen Akatemia

Lisätietoja:

  • pääjohtaja Paula Eerola, Suomen Akatemia, p. 029 533 5001, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju, Suomen Akatemia, p. 029 4485 740, etunimi.sukunimi(at)oulu.fi
  • professori Heli Jantunen, Oulun yliopisto, p. 029 4482 740, etunimi.sukunimi(at)oulu.fi
  • emeritusprofessori Martti Koskenniemi, Helsingin yliopisto, p. 050 356 1506, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
  • tutkimusprofessori Merja Penttilä, VTT, p. 040 7000 163, etunimi.sukunimi(at)vtt.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemia
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Kuvat

Professori Heli Jantunen. Kuva: Kai Tirkkonen.
Professori Heli Jantunen. Kuva: Kai Tirkkonen.
Lataa
Emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Kuva: Studio Kari Likonen Oy.
Emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Kuva: Studio Kari Likonen Oy.
Lataa
Tutkimusprofessori Merja Penttilä. Kuva: Studio Kari Likonen Oy.
Tutkimusprofessori Merja Penttilä. Kuva: Studio Kari Likonen Oy.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Kutsu: Vaalikeskustelu 23.5. - Kuinka Euroopasta saadaan suunnannäyttäjä tutkimuksessa ja osaamisessa?13.5.2024 09:50:47 EEST | Kutsu

Akava ja Suomen Akatemia järjestävät torstaina 23.5. kello 17-19 keskustelutilaisuuden Euroopan tutkimuksen ja koulutuksen lähivuosien näkymistä. Kuulemme, millaisin miettein Euroopan parlamenttivaaleissa ehdolla olevat suomalaiset näkevät tulevan parlamenttikauden ja sen tavoitteet eurooppalaisessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikassa. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tervetuloa mukaan!

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma rahoittaa vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta30.4.2024 12:49:14 EEST | Tiedote

Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa rahoitetaan tänä vuonna viisi kolmevuotista hanketta, joista kaksi on konsortioita eli hankekokonaisuuksia. Hakemuksia tuli 49. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,45 miljoonaa euroa haetusta 23,1 miljoonasta. Rahoitettavissa hankkeissa haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin. Tutkimuksen kohteina ovat kilpaurheilijat ja kunto- ja arkiliikkujat, sikiökaudesta vanhuuteen.

Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.

Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye