Arkkitehti Elissa Aallosta kertova näyttely esille Ouluun

Arkkitehti Elissa Aallon (1922−1994) syntymästä tuli vuonna 2022 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Alvar Aalto -säätiö tuotti Arkkitehti Elissa Aalto -kiertonäyttelyn, joka esittelee lahjakkaan ja määrätietoisen suunnittelijan elämäntyötä. Näyttely valottaa Elissa Aallon julkista ja yksityistä roolia Alvar Aallon arkkitehtitoimiston arjessa sekä kuuluisan arkkitehtimiehensä rinnalla. Kiertonäyttely käynnistyi Rovaniemen Lappia-talosta syyskuussa 2022. Se on ollut esillä syksyn aikana kahdessa Alvar Aalto -kaupungissa, Alajärvellä ja Tammisaaressa. Oulun Muotoilukeskus Protossa 20.1.–11.2.2023 nähtävä näyttely on tuotettu yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Oulun kaupungin Kulttuuriympäristötyöryhmän, Pohjois-Suomen SAFA:n ja PROTO ry:n kesken. Näyttely on osa vuoden 2023 Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien ohjelmaa.
PROTO ry:n toiminnanjohtaja Hanna Rauma iloitsee siitä, että yhteistyössä tuotetun näyttelyn kautta voidaan tuoda esiin suunnittelutyön pohjoista ulottuvuutta: "Arkkitehti Elissa Aalto -näyttelyn saaminen esille Ouluun on meille merkittävä yhteistyön avaus Alvar Aalto -säätiön, Oulun kaupungin ja Pohjois-Suomen SAFA:n suuntaan. Elissa Aallon elämäntarina kytkeytyy vahvasti Pohjois-Suomeen, hän on syntynyt Kemissä ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemellä. Näyttely sopiikin mainiosti tavoitteeseemme tehdä yleisölle tunnetuksi muotoilijoita, arkkitehteja ja suunnittelijoita, joiden juuret johtavat pohjoiseen."
Kemissä vuonna 1922 syntynyt Elissa Aalto (os. Elsa Kaisa Mäkiniemi) valmistui arkkitehdiksi 1949. Hän ryhtyi työskentelemään Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa samana vuonna, ja työn alla oli sekä mittavia julkisia rakennushankkeita että useita arkkitehtuurikilpailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työtehtävien laajentuessa Elissa sai tehtäväkseen toimia johtavana arkkitehtina useissa merkittävissä rakennushankkeissa, joista yksi ensimmäisiä oli Säynätsalon kunnantalo (1949–52). Työskentelyn lomassa Alvar Aalto mieltyi elämänmyönteiseen ja valoisaan työtoveriinsa. Pariskunnan seurustelu johti avioliittoon vuonna 1952.
1950-luvulta lähtien Elissa Aalto johti Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun (nyk. Jyväskylän yliopisto 1951–71) kampusalueen toteutusta ja sai ranskankielentaitoisena vastatakseen Pariisin lähelle suunnitellun yksityistalo Maison Louis Carrén (1956–65) rakennushankkeen etenemisestä. Hänestä tuli jo varhain, vuoden 1958 lopussa, Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon osakas. Seuraavilla vuosikymmenillä Elissa Aalto oli tiiviisti mukana pohjoismaisena yhteistyönä Reykjavikiin toteutettavan kulttuurikeskuksen, Pohjolan talon (1962−68), toteuttamisessa Islannissa ja Töölönlahden rannalle kohoavan konsertti- ja kongressikeskuksen, Finlandia-talon (1962–75), sisustuksen suunnittelussa. Vuosien saatossa Elissa Aallosta kehittyi Alvar Aallon ajatusten taitava tulkki ja välittäjä, jonka rooli korostui rakennushankkeiden yhteydenpitoon liittyvissä tehtävissä.
Elissa Aallon itsenäisinä suunnitelmina tunnetaan useita pientaloja sekä mm. SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1964–65) sekä yksityistalo Villa Hauta-aho (1982–83) Seinäjoella. 1950-luvulla Elissa Aalto suunnitteli Artekille painokangaskuoseja, kuten H55, Pisa ja Patio, joiden geometrisissa muodoissa leikittelivät arkkitehtoniset elementit.
Elissa Aallon työssä näkyy eteenpäin katsova ote
Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa Aalto johti toimistoa vuosina 1976–1994, saattaen sinnikkäästi loppuun useita kesken olleita rakennushankkeita. Hänen johdollaan valmistuivat mm. pitkään suunnittelupöydällä olleet Lahden Ristinkirkko (1969–79) ja Santa Maria Assunta -kirkko (1966‒80) Riolassa, Italiassa sekä Essenin oopperatalo Saksassa (1959, 1983–88). Elissa Aalto vastasi myös Jyväskylän kaupunginteatterin (1964–82), Seinäjoen kaupunginteatterin (1981–87) sekä Rovaniemen kaupungintalon (1963–88) ja Lappia-talon (1961–75) rakentamisesta ja saattoi näin valmiiksi Aallon aiemmin laatimat laajat kaupunkikeskussuunnitelmat.
Elissa Aalto työskenteli Aallon rinnalla ja sittemmin hänen työnsä jatkajana yhteensä 45 vuoden ajan, aina kuolemaansa saakka. ”Elissa Aallon elämäntyön pysyviä maamerkkejä ovat lukuisat loppuunsaatetut projektit ja joukko huolella kunnostettuja arvorakennuksia. Hän osallistui laaja-alaisesti keskusteluun Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnöstä ja rakennusten säilyttämisestä ja oli mukana perustamassa Alvar Aalto -säätiötä vuonna 1968”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Elissa Aallon myötävaikutuksella arkkitehtitoimiston piirustus-, valokuva- ja asiakirjakokoelmat siirtyivät Alvar Aalto -säätiön omistukseen ja säilyivät näin yhtenäisenä kokonaisuutena, yhtenä harvoista jakamattomana säilyneistä piirustuskokoelmista maailmassa.
”On upeaa saada Elissa Aallon näyttely Ouluun”, kertoo Oulun kaupungin yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen. Samalla on mahdollista nostaa esiin Alvar Aaltoa, jonka Oulun kohteita esittelevää kuva-aineistoa kaavoitusyksikkö on koonnut näyttelyyn täydentäväksi materiaaliksi. ”Suuri yleisö ei välttämättä huomaa, että Oulussa on merkittäviä Alvar Aallon suunnittelemia kokonaisuuksia Toppilan ja Laanilan teollisuusalueilla. Lisäksi kaupungin identiteettiä luova rakennettu suistoalue vesisuihkuineen on toteutettu Aallon Koskikeskus -asemakaavan mukaisesti. Aallon kohteet on nostettu korostetusti esille myös parhaillaan luonnoksena nähtävillä olevassa Kulttuuriympäristön teemayleiskaavassa.”
Elissa Aalto 100 -juhlavuotta vietettiin 2022 Alvar Aalto -säätiössä monin tavoin. Alvar Aallon ateljeessa Helsingissä oli esillä pienoisnäyttely Elissa Aallon elämäntyöstä. Säätiö tuotti juhlavuoden kunniaksi ainutlaatuisen Elissa Aalto 100 -tuotesarjan ja julkaisi ensimmäisen Elissa Aallosta kertovan kirjan, joka valaisee suurelle yleisölle varsin tuntemattomaksi jääneen suunnittelijan työtä ja elämää. Arkkitehti Elissa Aalto -julkaisu on myynnissä säätiön museokohteissa ja Alvar Aalto Shop -verkkokaupassa.
Kiertonäyttely: Arkkitehti Elissa Aalto
20.1.–11.2.2022 Muotoilukeskus PROTO
Avoinna to–pe klo 12–18 ja la klo 10–16
Osoite: Pikisaarentie 17, 90100 Oulu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna Rauma
PROTO ry
puh. 040 467 16660
hanna.rauma@proto.fi
Näyttelyn sisältö- ja mediatiedustelut:
Yhteyspäällikkö Mari Forsberg
Alvar Aalto -säätiö
puh. 050 325 1909
mari.forsberg@alvaraalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Alvar Aalto -säätiö toimii paremman arkiympäristön ja muotoilukulttuurin hyväksi lähtökohtanaan Alvar Aallon ja hänen elämäntyönsä humanistiset ja ekologiset arvot. Alvar Aalto -museo, säätiön osana, pitää yllä ja kartuttaa kokoelmiaan ja arkistojaan sekä tuottaa monipuolisia yleisön- ja asiantuntijapalveluita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Alvar Aalto -säätiö
The Alvar Aalto Museum’s main summer exhibition highlights Artek’s invisible masters9.4.2025 12:52:44 EEST | Press release
The exhibition showcases the band of gifted designers who worked at Artek over a period of more than 60 years. It puts the spotlight on key designers and lesser-known creators on whose drawing boards unforgettable classics of Artek and Finnish design were born.
Alvar Aalto -museon kesän päänäyttely nostaa esiin Artekin näkymättömät mestarit9.4.2025 12:30:21 EEST | Tiedote
Näyttely esittelee taitavan suunnittelijajoukon työtä ja tuotantoa yli 60 vuoden ajalta. Esiin nousee keskeisiä suunnittelijoita ja vähemmän tunnettuja tekijöitä, joiden työpöydältä on syntynyt Artekin ja suomalaisen muotoilun ikimuistoisia klassikoita.
Maire Gullichsen-priset 2024 till bildkonstnären Emilia Tanner26.3.2025 14:46:20 EET | Tiedote
Maire Gullichsen-priset för år 2024 har tilldelats bildkonstnären Emilia Tanner, som är känd för sitt ovanligt skickliga och subtila arbete. Maire Gullichsen-priset delas nu ut för elfte gången. Konstprisets summa uppgår till 10 000 euro.
Kuvataiteilija Emilia Tannerille Maire Gullichsenin palkinto 202426.3.2025 12:32:30 EET | Tiedote
Vuoden 2024 Maire Gullichsenin palkinto on myönnetty kuvataiteilija Emilia Tannerille, joka tunnetaan erityisen taidokkaasta ja hienovaraisesta työskentelystään. Nyt yhdennentoista kerran jaettavan Maire Gullichsenin palkinnon arvo on 10 000 euroa.
10th International Alvar Aalto Design Seminar – Checkpoint: themes and first speakers listed13.3.2025 16:12:07 EET | Press release
Checkpoint! How is the design heritage renewing itself? How will authentic and human design, crafts and cohabitation flourish in the age of AI?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme