Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista

Kuusivuotisessa SustAInLivWork-hankkeessa Liettuan neljä johtavaa yliopistoa hyödyntävät tekoälyn tutkimuskeskus AI Hub Tampereen kehittämiä toimintamalleja.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintaa yhdessä kansainvälisten kumppaneiden Tampereen yliopiston ja Hampurin teknillisen yliopiston (TUHH) kanssa. Kumppanit auttavat asiantuntemuksellaan liettualaisyliopistoja luomaan lisäarvoa kehittyneistä tekniikoista.
Tampereen yliopisto edistää hankkeessa älykkäiden koneiden ja tekoälyn tutkimuksen huippuosaamista kestävän asumisen sekä siihen liittyvien energian ja hyvinvoinnin sovelluksissa.
– Tampereen tekoälytutkimuskeskuksen AI Hubin tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn vaikuttavuuden edistämiseksi yhteiskunnassa ja teollisuudessa. Näin tutkimusta voidaan viedä uudelle tasolle. Tiimimme odottaa innolla yhteistyötä kumppaniverkostossa, kertoo hanketta Tampereen yliopistossa johtava teollisuusprofessori Mika Grundström.
Tekoälyn avulla kestävyyttä ja uusia liiketoimintamalleja
Grundströmin mukaan yhteistyö vahvistaa Liettuan tutkimus- ja innovointiosaamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhteistyökumppaneita Liettuassa ovat Kaunasissa sijaitsevat Kaunasin teknillinen yliopisto (KTU), Vytautas Suuren yliopisto (Vytauto Didžiojo Universitetas VDU) ja Liettuan terveystieteiden yliopisto (Lietuvos Sveikatos Mokslu Universitetas LSMU) sekä Vilnan Gediminasin teknillinen yliopisto (VILNIUS TECH).
– Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä Liettuassa uusilla, vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla liiketoimintamalleilla ja ratkaisuilla. Tekoälyn avulla teemme näistä ratkaisuista turvallisia, luotettavia ja läpinäkyviä. Liettuan lisäksi hankkeella on vaikutusta koko Itämeren alueella, myös Pohjoismaissa, Grundström sanoo.
Tarkoituksena on perustaa kumppanuusyliopistoihin erityisiä keskuksia, hubeja, joissa tarjotaan niille uusia koulutuksia ja harjoitusohjelmia. Tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja luoda tekoälykeskittymä, joka edistää kestävää kehitystä Liettuassa.
– Tämä hanke parantaa Liettuan asemaa EU:n innovaatiotuloksissa, lisää kansainvälistä yhteistyötä, mobilisoi kansallisia, eurooppalaisia ja muita kansainvälisiä rahoitusohjelmia luomalla palvelupaketteja, tekoälylaboratorioita ja erilaista yhteistyötä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Grundström kiteyttää.
Euroopan Unioni rahoittaa hanketta kokonaisuudessaan yli 14,5 miljoonalla eurolla, josta Tampereen yliopisto saa 2,5 miljoonaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Grundström
050 554 2343
mika.grundstrom@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme