Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista

Kymijoen vesistössä monien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen hieman alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, mutta viime ja toissa viikon runsaat sateet saivat vedenkorkeudet nousuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeuksien nousu jatkuu vielä, vaikka runsaimmat sateet ovat näillä näkymin ohi. Päijänteen vedenkorkeus on hitaasti noussut lähes ajankohdan keskiarvotasolle. Järven tulovirtaama on varsin suuri ja ilman muutoksia juoksutuksiin pinta nousisi, mutta juoksutusta on kasvatettu ja Päijänteen vedenkorkeus pysyy lähiviikot melko lähellä nykyistä tasoa. Myös Lahden Vesijärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan keskiarvotasolle. Sysmän Nuoramoisjärven vedenkorkeus on edelleen noin 15 cm ajankohdan keskiarvotasoa alempana.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoki tulvi viime viikolla. Hämeen alueella Ypäjällä mitattu tulvahuippu oli tiistaina 17.1.2023 N60+80,97 m, joka vastaa keskimäärin noin kerran 5–7 vuodessa toistuvaa vedenkorkeutta. Tällöin Ypäjällä oli peltoja veden alla satoja hehtaareja ja Forssantien mt 213 toinen ajokaista oli tulvan alla ja pois liikennekäytöstä. Myös esimerkiksi Puujoen Varunteenkoskella käytiin tyypillisissä kevättulvakorkeuksissa (tulvahuippu 17.1.2023 N60+81,67, joka vastaa keskimäärin joka toinen vuosi toistuvaa vedenkorkeutta).

Voimalaitosten juoksutukset pidetään Kokemäenjoen vesistöalueella mahdollisimman suurina, jotta järviin saadaan tilaa mahdollisia jäädytysajoja varten. Mikäli virtaamat ovat suuria ja myöhemmin tulee kovia pakkasia, hyydeongelmat ovat mahdollisia avoimilla jokiosuuksilla. Alueen säännöstellyt järvet ovat täyttyneet ja niihin olisi syytä saada reagointivaraa. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 40 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 18 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Kanta-Hämeessä säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet ovat olleet syksystä alkaen alhaalla, mutta ovat nyt tammikuussa nousseet selvästi.

Myös Vantaanjoen vesistöalueella vedenkorkeudet nousivat viime viikolla tulvakorkeuksiin. Vantaanjoki kävi Riihimäen keskustassa tulvakorkeudessa maanantaina 16.1.2023 N60+87,23 m (Paloheimo), joka vastaa keskimäärin kerran neljässä vuodessa toistuvaa vedenkorkeutta.

Karvianjoen vesistöalueella järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat edelleen korkealla, mutta tulvavahinkoja ei ole tiedossa. Lopen Punelian vedenkorkeus on noin 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvotasoa ylempänä.

Pohjavedenpinnat kääntyivät hienoiseen nousuun

Keväästä 2022 lähtien jatkunut pohjavedenpintojen lasku on kääntynyt nousuun. Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat ovat nousseet tammikuun aikana noin 10–15 senttimetriä, mutta ovat vielä hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Yleensä pohjavedet ovat talvella laskusuunnassa, mutta lämmin ja sateinen tammikuu sekä roudan puuttuminen ovat aiheuttaneet sen, että pohjavettä on päässyt muodostumaan lumien sulamisvesistä ja vesisateista.

Jääpeite ei juuri vahvistunut tammikuun puolivälissä

Tammikuun puolenvälin tuntumassa vallinneen lauhan jakson aikana jääpeite pysyi ennallaan tai jopa hieman oheni eri puolilla Suomea tehdyissä jäänpaksuusmittauksissa. Sama on havaittavissa Hämeessä tehdyistä jäänpaksuusmittauksista.

Tammikuun 20. päivän mittauksissa jään kokonaispaksuus vaihteli Hämeen havaintopaikoilla 22–28 senttimetriä välillä ja se oli 2–5 senttimetriä ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempaa.

Havaintopaikka	Mittauspäivä	Jäänpaksuus cm	Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta	Teräsjää cm	Havainto
Jääsjärvi, Hartola	19.01.2023	28	-3	15	1961–2022
Kuivajärvi, Saari, Tammela	20.01.2023	26	-4	10	1961–2022
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret	20.01.2023	24	-5	15	1970–2022
Pääjärvi, Lammi	20.01.2023	22	-2	9	1978–2022

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

• https://www.vesi.fi/vesitilanne/ 
• https://www.vesi.fi/pohjavesitilanne/
• https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
• https://www.vesi.fi/jaatilanne/
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/pohjavesi/HAM.htm